Viime vuonna hätäkeskuksissa käsiteltiin yhteensä lähes kolme miljoonaa hätäilmoitusta. Vastattujen hätäilmoitusten kokonaismäärä kasvoi 5 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna, mutta siitä huolimatta puheluihin pystyttiin vastaamaan entistä nopeammin.
Vastausaikatoteuma 10 sekunnin osalta oli 90 prosenttia vastatuista hätäpuheluista ja 30 sekunnin osalta 99 prosenttia. Vuorokaudessa vastattujen hätäilmoitusten keskiarvo oli noin 8 000, mikä on 400 puhelua vuorokaudessa enemmän kuin edeltävinä kahtena vuonna.
Suurin ongelma on edelleen hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden määrä. Vuoden 2022 tilastot osoittavat, että hätäkeskukseen kuulumattomat yhteydenotot kasvoivat 18 prosenttia, vaikka ne ovat olleet viime vuosina jo hyvässä laskusuunnassa.
Juuri nuo väärät puhelut rasittavat myös hätäkeskuspäivystäjien jaksamista eniten.
Hätäkeskuslaitos on kamppaillut jo vuosia henkilöstövajeen kanssa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä oli viime vuoden lopussa 592 henkilöä, joista 80 prosenttia työskenteli operatiivisessa päivystystoiminnassa. Operatiiviseen henkilöstöön kuuluvat muun muassa hätäkeskuspäivystäjät, vuoromestarit ja ilmoitinlaitetestaajat.
Viime vuoden aikana Hätäkeskuslaitoksessa oli 82 avointa työpaikkaa, joista 70 oli operatiivisen henkilöstön työpaikkoja.
Suomen kuudesta hätäkeskuksesta henkilöstö- ja tehtävämäärältään suurin on Keravalla sijaitseva hätäkeskus. Porissa työntekijöitä on 64.
Henkilöstön vaihtuvuus nousi hätäkeskuksissa 11,1 prosenttiin ja sairauspoissaolot kasvoivat 19 päivään yhtä henkilötyövuotta kohden.
Jotta sairauspoissaolojen määrä saataisiin laskuun, etsitään nyt aktiivisesti ratkaisuja erityisesti henkilöstön psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämiseksi.
Vuoden aikana hätäkeskuksissa järjestettiin muun muassa 164 ammattilaisten työssään kohtaamien traumaattisten tilanteiden purkuun kehitettyä ryhmäkeskustelua eli defusing-istuntoa. Myös henkilöstön täydennyskoulutusta on viime vuosina lisätty.