Heräsikö länsi liian myöhään aseistamaan Ukrainaa? Joka tapauksessa nyt ollaan tilanteessa, että Venäjä järjestää presidentti Vladimir Putinin johdolla Ukrainassa miehittämillään alueilla kansanäänestyksiä. Niistä lopputulos on jo ennakkoon selvä.
Niin Ukrainassa kuin lännessä on Putinin äänestyspuuhastelu tuomittu kansainvälisten lakien ja säännösten perusteella laittomaksi.
Lännen vastalauseista huolimatta Venäjä liittää ennakkoon tiedetyn äänestystuloksen mukaisesti miehittämänsä alueet itseensä.
Olisiko näin päässyt tapahtumaan, jos länsi olisi ennen Venäjän hyökkäystä tai heti sen jälkeen ryhtynyt Ukrainan armeijaa kunnolla aseistamaan ja kouluttamaan? Muun muassa USA:n presidentti Joe Biden varoitteli jo hyvissä ajoin ennen sotaa, että Venäjä on jo päättänyt hyökätä Ukrainaan.
”Sinisimäiset” Euroopan maiden johtajat ravasivat kukin vuorollaan taivuttelemassa Putinia ryhtymästä sotatoimiin, johon Venäjän keskittämät sotajoukot Ukrainan rajan tuntumaan viittasivat.
Historiallakin Ukrainan ”operaatiotaan” perustellut Putin ei lännen johtajien aneluista piitannut. Niinpä viime helmikuun lopulla Venäjä hyökkäsi julmasti Ukrainan kimppuun.
Venäjä on Ukrainassa kärsinyt tuntuvia mies- ja kalustotappiota. Putin julistikin Venäjälle osittaisen liikekannallepanon. Siitä on seurannut nuorten miesten maasta pakoa. Se on suuntautunut myös Suomeen.
Ukrainassa alueiden liittäminen Venäjään muuttaa sodan asetelmia vaarallisemmaksi siten, että Ukrainasta tulee Venäjän tulkinnan mukaan hyökkääjä. Putin jo liikekannallepanojulistuksensa yhteydessä uhosi, että Venäjä tulee puolustamaan alueitaan kaikin keinon viitaten jopa ydinaseella.
Onko nyt vaarana, että Putinin uhosta sota laajenee jopa Ukrainan ulkopuolelle? Onko lännestä uhoavan Putin pysäyttäjäksi?
Pentti Välimaa