Hermo kiristyy helposti ratissa

Suomalainen kiukuttelee liikenteessäkin lähinnä itsekseen ratin takana jupisemalla. Onneksi niin, sillä Liikenneturvan kyselyn mukaan joka toinen autoileva kansalainen on tuntenut liikennekiukkua tai jopa liikenneraivoa.

Kiukustuessa voidaan jupista itsekseen tai kanssamatkustajalle tai antaa raivon laantua hengittämällä syvään tai keskittymällä muuhun kuin kiukkua aiheuttaneeseen asiaan. Jotkut taas saattavat huutaa ja huitoa itsekseen auton uumenissa.

Tutkimuksen mukaan ainoastaan kahdeksan prosenttia myöntää, että on purkanut kiukkuaan osoittamalla tunteen herättäneelle elein tai muuten hermostumisensa tason.

Suomesta ei tarvitse matkustaa kovinkaan kauas huomatakseen, että liikenteessä ärsyyntynyt kanssaliikkuja saattaakin tulla kopauttamaan sormella ikkunaan tai painaa tööttiä pohjaan minuuttien ajan. Muun muassa Keski-Euroopan teillä, kaduilla ja kujilla ”töpeksijä” saa tuntea tekonsa tai tekemättä jättämisensä nahoissaan.

Tieliikennelaki määrää liikennesäännöt Suomessa. Näitä liikennesääntöjä kaikkien tulee noudattaa.

Todellisuus on kuitenkin monitahoisempi. Yksi ei välitä säännöistä, toinen ei ole omaksunut sujuvan ajamisen käytäntöjä, kolmas kaahaa aina ylinopeutta kun taas neljäs ajaa mielellään alinopeutta.

Tulipa liikenteessä vastaan minkälaisia kuljettajia tahansa, on ehdottoman tärkeää säilyttää maltti. Sille, että tunteet heräävät, ei aina voi mitään. Jos tunnekuohu valtaa, on hillittävä itsensä niin, ettei aggressio vaikuta liikenteessä toimimiseen ja vaaranna muita.

Valtaosalla pato kiukun ja liikenteen välillä pysyy. Liikenneraivotapausten nouseminen keskusteluun niin perinteisessä mediassa kuin somessa saattavat ruokkia ajatusta siitä, että tien päällä ollaan tukkanuottasilla harva se päivä.

Ihmisen käyttäytyminen muuttuu hitaasti, joten liikenteessäkään muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä. Liikenteen suunnittelua, onpa kyseessä sitten ajoneuvojen, teknologian tai infrastruktuurin kehittäminen, tuleekin tehdä ihmislähtöisesti ja niin, että ratkaisut tukevat myös ihmisten toimintaa.