Hoitajakäyntien lisäksi myös lääkäripalvelut saatava maksuttomiksi

Kirjoittaja huomauttaa, että sairaimmilla on keskimäärin muita pienemmät tulot, mutta heillä on suurempi tarve terveydenhoidolle.
Kirjoittaja huomauttaa, että sairaimmilla on keskimäärin muita pienemmät tulot, mutta heillä on suurempi tarve terveydenhoidolle. Kuva: arkisto/Pekka Lehmuskallio

Viimeisen vuosikymmenen aikana terveydenhuollon maksuihin on tehty useita järkyttävän suuria korotuksia. Asiakasmaksuja korotettiin vuonna 2015 9,4 prosenttia ja vuonna 2016 korotukset olivat peräti 27,5 prosenttia.

On korkea aika korjata tehtyjä virheitä. Näin siksi, että korkeat maksut ovat este pienituloisten hoitoon hakeutumiselle.

Vuonna 2018 lähes 390 000 julkisista sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista päätyi ulosottoon. Se on noin viidennes edellisvuotta enemmän. Monet joutuvat turvautumaan asiakas- ja lääkemaksuissa toimeentulotukeen. Suomessa kotitaloudet rahoittavat viidenneksen terveydenhuollon kokonaismenoista.

Terveysmenolajit kohdistuvat eri tuloryhmiin eri tavoin. Suurituloisimmilla kotitalouksilla yksityisten terveyspalvelujen omavastuut ovat suurin menoerä. Pienituloisimmilla julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut.

Kotitalouksien terveysmenot lisäävät köyhyyttä kahdella tavalla. Sairaimmilla on keskimäärin muita pienemmät tulot, mutta heillä on suurempi tarve terveydenhoidolle, josta taas syntyy lisämenoja. Terveysmenot lisäävät erityisesti yli 85-vuotiaiden ja työkyvyttömien köyhyyttä.

Eläkkeensaajien Keskusliiton hallitus vaatii seuraavien asioiden huomioonottamista asiakasmaksulain jatkovalmistelussa:

Hoitajakäyntien lisäksi myös lääkäripalvelut on säädettävä maksuttomiksi ja maksukatot on yhdistettävä palveluissa, lääkkeissä ja matkoissa.

Yhteisen vuotuisen maksukaton taso tulee sitoa takuueläkkeen tasoon, joka vuonna 2020 on 835 euroa kuukaudessa. Erilliset maksukatot tulee kuitenkin säilyttää ja niitä seurata jatkossakin. Kunkin maksukaton täyttyessä asiakas ei maksaisi kyseistä palvelu-, matka- tai lääkekohtaista maksua.

Maksukattojärjestelmää tulee kehittää niin, että edunsaaja saisi hänelle kuuluvan etuuden automaattisesti. Kuntien on seurattava maksukertymää. Nykyään seurantavastuu on asiakkaalla.

Asiakasmaksuja on kohtuullistettava, jos asiakkaan elämäntilanne sitä vaatii. Asiakkaalle on tiedotettava tästä mahdollisuudesta.

Tuulikki Pajunen

Eläkkeensaajien Keskusliiton hallituksen jäsen, Satakunnan piirin puheenjohtaja