Hoitajamitoituksesta poliittista venkoilua

Kun vuosi sitten julkisuudessa nousi kohu vanhusten hoidossamme tapahtuneista räikeistä laiminlyönneistä, niin jälleen kerran huomattiin, että hoitolaitoksissa on liian vähän hoitajia. Räikeimmät esimerkit löytyivät yksityisistä hoitolaitoksista, joissa muun muassa voittoa tavoiteltiin henkilöstömenoista. Niistä joitakin on ala-arvoisen hoidon takia jopa suljettu.

Silloin kaikki poliittiset puolueet kokoomusta lukuun ottamatta kannattivat sitovan hoitajamitoituksen nostamista niin, että seitsemän hoitajaa on kymmentä hoidettavaa kohden.

Nyt tuo paljon puhuttua hoitajamitoitus astuu Sanna Marinin (sd) hallituksen toimesta voimaan 1.elokuuta 2020, ja se toteutuu vuoden 2023 huhtikuuhun mennessä.

Myös kokoomus on hallituksen hoitajamitoituksen niellyt, mutta siitä huolimatta asiasta poliittinen venkoilu julkisuudessa jatkuu.

Nyt halutaan hoitajalisäyksen kustannuksella rakennella poliittisia uhkakuvia siitä, että se muka söisi kotihoidosta hoitajia.

On vastuutonta politikointia se, että asetetaan päätetty hoitolaitoksia koskeva hoitajamitoitus ja vanhusten kotihoito vastakkain. Ei kai nyt niin ajatella, ettei hoitolaitosten hoitajamitoitusta voida toteuttaa, kun kotihoidossa on puutteita. Kotihoidonkin epäkohdat pitää myös korjata, kuten hallitus on luvannut.

Hoitajamitoituspäätöksen perään kyseellään myös, mistä lisähoitajat ja rahat

Tuskin nyt kukaan kuvittelee, että ikäihmisten hoiva saataisiin ilman lisäpanostuksia kuntoon. Se on Suomelle häpeäksi, jos siihen ei pystytä.

Pentti Välimaa