Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille muutaman kuukauden kuluttua. Ilmassa sinkoilee kysymyksiä siitä, miten palvelut tulevat vuodenvaihteen jälkeen toimimaan? Mistä oma työpaikka löytyy entä tuleeko palkka normaalisti tilille?
Näiden kysymysten lisäksi käynnissä on kuukausia kestänyt hoitajien työehtosopimuskiista.
Hoitoalan resurssipula ja käynnissä oleva palkkakiista ovat jättäneet jälkensä. Moni hoitaja on vaihtanut muihin töihin, ja nuoria on entistä vaikeampi saada houkuteltua alan koulutukseen.
Alalla on hirvittävästi töitä, mutta imago on ryvettynyt vuosien saatossa pohjalukemiin.
Vastavalmistunut kysely kertoo kuitenkin myös toisenlaista tarinaa. Sen mukaan terveydenhoitoalalla on Suomessa yllättävääkin vetovoimaa.
Oikotien teettämän kyselyn mukaan suomalaisista liki joka viides sanoo haluavansa työskennellä terveydenhoitoalalla. Joka kymmenes valitsisi terveydenhoidon, jos he päättäisivät lähteä uudelleenkouluttautumaan toiselle alalle.
Suomalaiset eivät siis suhtaudukaan terveydenhoitoalaan työnantajana niin penseästi kuin voisi luulla. Toisaalta Suomessa pahimmasta työntekijäpulasta kärsivien ammattinimikkeiden koko kärkikymmenikkö on kuitenkin juuri terveys- ja sosiaalialaa.
Vaikka mielikuvat alalle hakeutumisesta ovat kyselyn mukaan positiiviset, ei se siis ole sitä reaalimaailmassa. Terveydenhoitoalalla työskentelevien määrä ei edelleenkään ole Suomessa kasvussa.
Esimerkiksi sairaanhoitajakoulutuksen ensisijaisten hakijoiden määrä on vähentynyt viidessä vuodessa lähes 10 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen hakijamäärät vielä enemmän.
Nyt alalle tarvitaan työrauhaa. Sen jälkeen tarvitaan kovaa työtä, jotta mielikuva alasta saadaan nousuun ja osittain myös oikeille raiteille.
Hoitajan työ on raskasta, eikä alalle enää tulla pelkästä kutsumuksesta. Hoitotyö voi kuitenkin olla monin tavoin palkitsevaa.
Positiivisia tarinoita siitä, mitä ala työntekijälleen parhaimmillaan antaa, kaivataan nyt kipeästi.