Hallituksen ensi vuoden budjettiesitys sai työmarkkina- ja muilta järjestöiltä sekä kiitosta että kritiikkiä. Kovinta kritiikkiä budjettiesitykselle ja siinä esitetyille leikkauksille tuli oppositiopuolueilta, sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä sekä luontojärjestöiltä. Ansiotuloveron kevennys sai sen sijaan kiitosta työnantajia ja -tekijöitä edustavilta tahoilta.
Muutoksia on tulossa jälleen myös Kela-korvauksiin. Edellinen hallitus leikkasi korvaukset lähes olemattomiin. Sen voidaan katsoa olleen väärä liike, sillä hoitojonot ovat pitkät, ja uutukaisten hyvinvointialueiden käynnistys on ollut ennakoituakin hankalampaa.
Nyt korotuksilla pyritään saamaan erityisesti hoitojonot kuriin. Kela-korvaukset nousevat yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottojen, psykoterapian ja hammaslääkärien perustutkimusten osalta. Kela-korvauksien parantamiseen on varattu 335 miljoonaa euroa.
Hyvinvointiala HALI ry pitää hallituksen päätöstä hyvänä alkuna hoitojonojen purku-urakalle. Sen mukaan tehty päätös lisää monen mahdollisuuksia hakea apua myös yksityiseltä puolelta.
Kela-korvatun käynnin voidaan katsoa olevan julkiselle taloudelle edullinen tapa lyhentää jonoja ja siirtää painetta pois terveyskeskuksista. Kela-korvausten korottaminen lisää myös tehokuutta, koska se kannustaa myös yksityisiä ammatinharjoittajia lisäämään aikoja kysynnän kasvaessa.
Terveydenhuollon resurssien järkevä käyttö on koko yhteiskunnan etu.
Hyvän uudistuksen taustalla lymyää kuitenkin vielä peikko. Saattaa nimittäin olla niin, että hyvinvointialueet linjaavat siten, ettei yksityisellä työskentelevien lääkäreiden lähetteitä hyväksytä julkiseen terveydenhuoltoon. Näin on Hyvinvointiala HALI ry:n terveyspalvelujohtaja Hanna-Maija Kausen mukaan joillain alueilla jo tapahtunut.
Taloudellisesti katsottuna, ei ole mitenkään järkevää vaatia tuplalääkäriresurssin käyttöä.
Nyt on tärkeää, että korvausmallin valmistelussa edetään nopeasti, mutta huolella, jotta sillä on elinmahdollisuuksia tätä vaalikautta pidempäänkin.