Hoitoonpääsy on jumiutunut

Kuva: Pekka Lehmuskallio

Lääkärin kiireettömälle käynnille hoidon tarpeen arvioimiseksi on vuoden 2020 syksystä lähtien päässyt viikossa noin 60–70 prosenttia asiakkaista. Tilanne tuntuu jumittuneen, mikä johtunee muun muassa valtakunnallisesta lääkäripulasta, pandemian alun jälkeisestä kysynnän kasvusta ja aikansa eläneistä toimintatavoista.

Rauman uusi johtava ylilääkäri Katja Virta totesi Länsi-Suomen haastattelussa (21.8.), että ottaisi sairaalanmäelle mieluusti heti 10 lääkäriä lisää.

Pelkällä lääkärien määrän lisäämisellä ei saatavuushaastetta kuitenkaan ratkaista.

Tulevaisuuden sote-keskus-ohjelman kehittämistoimet tähtäävät vanhentuneiden toimintatapojen uudistamiseen. Uudenlaiset ratkaisut, kuten vastaanottojen moniammatillinen tiimityö, asiakkuuksien segmentointi, vastuutyöntekijämalli ja palveluohjaus sekä digitaaliset asiointivälineet ja etävastaanotot, ovat parantaneet tilannetta vasta vain yksittäisissä terveyskeskuksissa.

Eniten pandemia vaikutti valtakunnallisesti suun terveydenhuoltoon. Tarjontaa supistettiin paljon pandemian alettua ja samalla kysyntä väheni. Raumallakin lopetettiin suurin osa niistä suun terveydenhuollon hoidoista, joissa pärskeitä muodostui eniten. Siitä huolimatta meillä ei jonoja ehtinyt muodostua pandemian aikana merkittävästi.

Etäasiointikäyntien osuus kaikista perusterveydenhuollon avohoidon käynneistä kasvoi voimakkaasti ensimmäisenä pandemiavuonna 2020. Ehkä jopa vähän yllättäen etäasiointien osuus laski viime vuonna lähes pandemiaa edeltäneelle tasolle.

Tilanne kertonee siitä, että viime vuoden puolella ihmiset uskaltautuivat jo poistua enemmän neljän seinän sisältä myös palvelujen pariin. Toki pitää ottaa huomioon myös se, ettei vielä viime vuonna erilaiset digiratkaisut olleet arkipäivää.

Vuosi 2023, jolloin uudet hyvinvointialueet aloittavat, on monella tapaa ratkaiseva. Kehitetyt uudet toimintamallit ja ratkaisut pitää vakiinnuttaa käytäntöön laajamittaisesti, ja toivottavasti kehittämistyön tulokset alkavat pikkuhiljaa näkyä ohjelman hyötytavoitteiden suuntaisesti. Tämä edellyttää Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeiden ja hyvinvointialueiden johdon tiivistä yhteistyötä ja tarkkaa suunnittelua.