Huoli ilmastosta ahdistaa nuoria

Nuoret ihmiset kärsivät vakavasta ilmastoahdistuksesta. Niin kertoo tuore tutkimus, johon osallistui 10 000 16–25-vuotiasta kymmenessä maassa.

Melkein 60 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa hyvin huolestunut ilmastonmuutoksesta. Peräti 84 prosenttia on siitä huolissaan.

Yli puolet vastaajista kertoi kokevansa surullisuuden, ahdistuneisuuden, vihaisuuden, voimattomuuden ja syyllisyyden tunteita ilmastohuolen vuoksi.

Negatiiviset tunteet vaikuttavat toimintaan ja terveyteen – jotkut jopa epäröivät lasten hankkimista ilmastohuolen takia.

Monet nuoret vastaajat tuntevat tulleensa hallitusten pettämiksi ja hylkäämiksi. Harvemmat luottivat hallitusten kykyyn ratkaista maailmanlaajuinen polttava ongelma.

Tutkimuksen mukaan suomalaisetkaan nuoret eivät luota tässä asiassa maansa päättäjiin.

On selvää, että epätoivo maailman tulevaisuudesta aiheuttaa myös mielenterveysvaikutuksia. Mutta nuoret kertovat haluavansa ennen kaikkea ilmastotoimia eivätkä terapisointia. He näkevät ilmastoahdistuksen voimavaraksi, kommentoi Helsingin yliopiston tutkijatohtori Panu Pihkala tuloksia Helsingin Sanomissa.

Ilmastotoimia tarvitaan, ehdottomasti.

Ihmisten on nähtävä, että ilmiötä pyritään tosissaan pysäyttämään tai edes hidastamaan.

Toivon ja tulevaisuususkon ylläpitämiseksi tarvitaan myös konkreettisia esimerkkejä, miten asiaan on voitu positiivisesti vaikuttaa.

Niitä onneksi löytyy.

Ilmastokeskustelussa sekoittuvat usein pienet ja suuret asiat. Olennaista olisi hahmottaa kokonaiskuva ja keskittyä niihin tekijöihin, joilla on suurin vaikutus.

Ylivoimaisesti eniten päästöjä aiheuttaa energiantuotanto.

Kaikkein tärkeintä on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä teollisuudessa, lämmityksessä, asumisessa ja liikenteessä.

Kun siinä onnistutaan, ollaan jo hyvällä tiellä.

Muitakin toimia toki tarvitaan, mutta niitä on helpompi toteuttaa, jos ahdistus vähän helpottaa.