Huomiota teemoitettuna

Suomessa riittää teemapäiviä vuoden jokaiselle viikolle ja loppujen lopuksi ihan vuoden jokaiselle päivälle

Kaikki eivät ole kenties yhtä vakavasti otettavia.

Useimpien tarkoituksena on kuitenkin kiinnittää kansalaisten huomion johonkin varteenotettavaan ja merkitykselliseen asiaan.

Tosin teemapäivien runsaus on myös niiden heikkous. Suuresta joukosta on erittäinkin vaikea enää erottautua.

Useimmat päivät ohitetaan ilman, että kansalaiset uhraavat teemalle ajatustakaan.

Osalla tosin ei olekaan niin suurta merkitystä. Esimerkiksi 27. syyskuuta vietetty Pelastakaa koala -päivä jäi täällä ymmärrettävästi täysin vaille huomiota.

Sen sijaan tänään vietettävät peräti neljä hyvin erityyppistä teemapäivää ansaitsevat jokainen tulla nostetuksi esiin.

Alunperin Italiasta lähtenyttä eläinten päivää on Suomessa laajentunut vuodesta 1959 lähtien vietettyyn Eläinten viikkoon.

Alkujaan lokakuun 4. päivä valikoitui eläinten suojeluspyhimyksen Franciscus Assisilaisen muistopäivän mukaan. Vuosien saatossa uskonto on jäänyt päivän merkityksellisyydessä sivuraiteille, ja päivää vietetään noin 40 maassa.

Tänä vuonna teemapäivänä korostetaan eläinten oikeutta liikkumiseen. Vireillä on vetoomus tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltämiseksi.

Kehityksellinen kielihäiriö diagnosoidaan noin seitsemällä prosentilla suomalaisista lapsista.

Aiemmin puhuttiin dysfasiasta ja edelleen teemapäiväkalenteri nimeää tämän perjantain dysfasiapäiväksi. Keskeistä on puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen löytäminen lapselle.

Kuntoutusmuodoista tärkein on puheterapia. Pätevien puheterapeuttien puute hankaloittaa riittävän avun saamista.

Kaksi muuta teemaa saavat hymyn ulottumaan korviin asti ja suut makeaksi.

Maailman hymypäivä saa varmasti varauksettoman kannatuksen.

Hymyä ja hyväntuulisuutta ei maailmassa ole koskaan liikaa. Niin hyvältä kuin korvapuustit maistuvatkin, ei teemapäivä ainakaan vyötäröpyöreydestä kärsivien ykköspäivä olekaan.