Hyvä tarkoitus toi laillistetun ryöstön

”Ennätysmyrsky riehui: Puita kaatui, sähköt pätkivät, kaivot eivät vetäneet”. Siinä Länsi-Suomen otsikkoa tapaninpäivänä alkaneen myräkän jälkeen vuonna 2011.

Pian Tapanin perään puhalsi vielä Hannu-myrsky. Energiayhtiöt joutuivat maksamaan liki 50 miljoonan euron keskeytyskorvaukset sadoilletuhansille asiakkaille.

Päättäjiin kohdistui kova paine. Vuonna 2013 eduskunta hyväksyi lain, joka asetti tiukat ylärajat sähkökatkojen maksimikestolle.

Ratkaisu tunnettiin, mutta kalliiksi tiedettiin. Perinteisistä ilmajohdoista pitäisi siirtyä maakaapeliin siellä, missä se on suinkin mahdollista.

Niin Suomessa on tehty. Uuden säävarmemman verkon rakentamisen kustannukset on kerätty asiakkailta nostamalla reippaasti sähkön siirtomaksuja.

Ja kunnon korkojen kanssa, osoittaa Ylen maanantaina julkaisema uutinen.

Myrskyjen varalta tehdyt investoinnit selittävät Ylen mukaan vain osan korotuksista. Joidenkin yhtiöiden kohdalla kyse on laillistetusta ryöstöstä, jonka valvova viranomainen Energiavirasto sallii.

Ongelman ytimessä on viisi vuotta sitten nostettu kohtuullisen tuoton yläraja. Hitaan kasvun ja nollakorkojen vuosina sähköverkot ovat olleet liian hyvää bisnestä.

Etenkin, kun sähköverkot ovat alueellisia monopoleja. Kilpailijaa ei tarvitse pelätä.

Energiaviraston tarkoitus oli hyvä. Virasto halusi rohkaista myös pienempiä ja haja-asutusalueilla toimivia yhtiöitä investoimaan verkkoonsa.

Energiaviraston johtaja Veli-Pekka Saajo myönsi maanantaina Ylen aamun haastattelussa, että hintoja on korotettu selvästi enemmän kuin virasto ennusti.

Siirtohintoja valvotaan jälkijunassa. Parhaillaan Energiavirasto tutkii vuosien 2016–2019 hinnoittelua.

Jos ja kun todetaan jonkin yhtiön perineen liikaa siirtomaksuja nelivuotisjaksolla, ylihinta pitää palauttaa asiakkaille seuraavan neljän vuoden aikana.

Energiavirasto tiedotti maanantaina valmistautuvansa ottamaan valvontamenetelmät tarkasteltavakseen heti, kun uusi sähkömarkkinalaki astuu voimaan.