Hyvää suomen kielen päivää!

Joidenkin arvioiden mukaan suomen yleiskieleen tulisi muutama uusi sana päivässä lisää. Tästä voi tehdä johtopäätöksen siitä, että kieli muuttuu nyt nopeasti.

Vai muuttuuko sittenkin maailma?

Muiden muassa kännykkä, kasvomaski, sauvakävely ja media ovat sanoja, joita ei tunnettu Suomessa vielä 1900-luvulla. Sanoja ei voitu tuntea, koska asioita ja ilmiöitä ei tuolloin ollut olemassakaan.

Jos ihan tarkkaan ajatellaan, sanaston muuttuminen on ennemminkin laajenemista.

Oma lukunsa on nuorisokieli, joka haastaa suomen kieltä jatkuvasti. Nuorisokielessä vilisee englannin kielestä ja sosiaalisesta mediasta tutut ilmaisut sekä kirjainlyhenteet.

Nuorisokieli kasvattaa erityisesti ikäluokkien välistä kuilua. Vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä lastensa käyttämiä sanoja tai he itse käyttävät niitä lastensa mukaan väärin.

Englanninkielisten lainasanojen käyttö yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Nykyään sanoja tulee jatkuvalla syötöllä somesta, joka on osa lähes kaikkien nuorten elämää. Jotkut ovat sitä mieltä, että lainasanojen käyttö köyhdyttää kieltä. Kielitutkijat eivät näe asiaa niin mustavalkoisena, sillä lainasanat voivat parhaimmillaan lisätä kielen variaatioita.

Tänään vietetään sekä Mikael Agricolan päivää että Elias Lönnrotin nimipäivää. Kyseessä on todellinen suomen kielen päivä. Kauniin kielemme kunniaksi lipputangoissa liehuvat myös siniristiliput.

Omana aikanaan Agricolaa ei juhlittu. Hän ei saanut nimeään edes suurimpaan käännösteokseensa, Uuteen testamenttiin, koska kyseessä oli kirkollinen teos.

Kaikesta huolimatta hän kehitteli suomen kirjakieltä ja oli yksi tunnetuimmista uskonpuhdistajista.

Agricolan kynästä on lähtöisin ensimmäinen suomenkielinen kirja, ABCkiria, sekä lukemattomat suomenkieliset sanat, joita on käytössä vielä tänäkin päivänä. Peräti 60 prosenttia hänen kehittämistään sanoista on edelleen käytössä. Tällaisia ovat esimerkiksi esikuva, esipuhe, hallitus, korkeakoulu, omatunto, paikkakunta ja pääkaupunki.

Juhlikaamme tänään siis riemumielin Mikael Agricolaa, joka loi aikalaistensa kanssa pohjan suomen kirjakielelle, kansanopetukselle sekä lukutaidolle.