Hyvinvointi on syntynyt kodeissa ja kotikunnissa

Keskustalaiset kuntapäättäjät ovat huolehtineet suomalaisten arjen asioista ja kotikunnista pitkään. Kaikki perustuu luottamukseen. Meihin on luotettu laajasti tässä maassa. Siitä olen ylpeä ja kiitollinen.

On selvää, että vastuullamme on ollut asioita, joita olisimme voineet hoitaa paremmin. Vähintäänkin olisimme voineet selittää kantamme ja päätöstemme taustat paremmin. Jälkikäteen on helppo viisastella.

Sanotaan sekin ääneen, että yhteisten asioiden hoitajat tekevät virheitä. Joskus on tilanteita, että joutuu valitsemaan kuin ruton ja koleran väliltä, valitsemaan kahdesta huonosta vaihtoehdosta sen vähemmän huonon.

Mutta vielä vaikeampaa olisi, jos olisi jätetty tekemättä. Ennen ei ollut paremmin.

Puolustan rinta rottingilla suomalaisten kuntien päättäjiä. Paljon on tehty oikein. Kiitän hyvästä työstä.

Kunnissa on tehty Ihmisten välttämätön hyvinvointi ja paljon sen yli.

Olemme tutkitusti maailman onnellisin kansakunta. Se hyvinvointi on syntynyt kodeissa ja kotikunnissa. Näinäkin päivinä hyvää kuntaa eletään todeksi päiväkodeissa, kouluissa, hiekoitetuilla jalkakäytävillä, illanvietossa nuorisotilassa, uimahallin saunan lauteilla, jalkapallokentällä hikoillessa, hoivakodin lounashetkessä, sairaanhoitajan vastaanotolla, kirjastojen avaamissa uusissa maailmoissa.

Kuntapäättäjät ovat rakentaneet päätöksillään maan, johon on maailman turvallisinta syntyä. Kuntapäättäjät myös vastaavat siitä, millaisissa olosuhteissa täältä viimeiselle matkalle lähdetään.

Kuntapäättäjä huokaisee erityisestä helpotuksesta, kun kuulee paikkakunnan suurimman yrityksen rakentavan uuden tehdashallin tai ratkoo kunnan kaavaa niin, että syntyy kokonainen alue yrityksille, pienille ja isoille. Se tietää työtä, se tietää rahaa kuntaan.

Ensi kevään kuntavaalit ovat poikkeuksellisen merkittävät. Kuntien uusissa valtuustoissa päätetään siitä, minkä suunnan suomalaiset kunnat ottavat sote- tehtävien siirtyessä maakuntien leveämmille hartioille.

Kuntien tulevaisuudessa on kyse veto- ja pitovoimasta. Siitä, että kunnat ovat hyvä asuinpaikka sen nykyisille asukkaille ja pystyvät houkuttelemaan uusia tulijoita – ihmisiä ja yrityksiä. Erityinen h-hetki tämä korona-aika on kunnille, joilla on tarjota asumisen ja arjen suhteen väljempiä vesiä. Suunnanmuutos on alkanut – ja politiikalla vaikutetaan siihen, jatkuuko se.

Hallitus on osoittanut tukensa tälle kunnissa tehtävälle työlle koronan keskellä. Kuntia rahoitetaan tänä ja ensi vuonna yhteensä noin viiden miljardin euron lisärahoituksella, jotta voimme turvata jokaiselle suomalaiselle hyvinvointipalvelut.

Mitä me Keskustana kaikkiaan sitten puolustamme ja minkä puolesta olemme?

Ajamme tavallisten ihmisten tavallisia asioita. Hyvän elämän edellytyksiä koko Suomessa. Kotien hyvinvointia, postinumerosta riippumatta. Omaishoitajien asioita, parempia ikäihmisten ja sairaiden kotiin tuotavia palveluita. Turvallisia kouluteitä, riittävää määrää aikuisia päiväkoteihin. Perheiden valinnanvapautta lasten hoitoratkaisuihin, yrittäjyydelle kannusteita kaikkialla Suomessa.

Ilmoilla on pelkoa ja pelottelua. Huolta ja samalla huolettomia puheita. Keskusta vastaa tarttumalla toimeen. Tunnet meidät kyllä, näin luulen. Moni liittää meihin mielessään monet maahan liittyvät asiat. Maaseudun, maatalouden, maakunnat – kotimaan. Niin sopii tehdä jatkossakin.

Annika Saarikko

Kirjoittaja on Keskustan puheenjohtaja