Hyvinvointialueiden elinvoimasta

Satakunnan hyvinvointialueella on ajateltu toteutettavan muun muassa monien kuntien terveyskeskusten lopettamisia. Suunnitelmat ovat herättäneet suurta vastustusta.

Ajatuksen takana oleva viranhaltija on todennut: ”Kuntien elinvoima ei kuulu hyvinvointialueille”. Totean tässä yhteydessä, että ilman elinvoimaisia kuntia ei ole hyvinvointialueitakaan.

Itse en kuitenkaan vastusta yhdenkään terveyskeskuksen lakkauttamista, jos syyt ovat järkevät. En näe estettä sille, että jos kokonaishyöty vaan on positiivinen, niin lakkautetaan Suomesta kaikki pikkukuntien terveyskeskukset ja vuodeosastot, sekä myös kaikki pikkukunnat – jopa isommatkin.

Jatkossa Suomi olkoon yksi laaja hyvinvointialue, kaikissa asioissa!

Aluejohtaja Varhila kirjoitti minulle 3.8.2023:

”Palveluverkkoselvitykseen liitetään myös vaikutusarvioinnit. Selvitys julkaistaan lokakuun alussa. Vuodeosastohoitoa pitää jatkossa tarkastella osana palveluketjua eli mitä tapahtuu ennen sitä, jotta voidaan hoitaa siten, että vältetään vuodeosastohoito muulla hoidolla tai mitä tapahtuu esimerkiksi sairaalahoidon jälkeen, jotta ei tarvita vuodeosastohoitoa, vaan siirrytään kuntoutus- ja/tai arviointiyksikön hoitoon. Mitään ei siis lakkauteta ilman, että hoito/palveluketju on kokonaisuutena määritelty potilaan lähtökohdista.”

Samana päivänä kysyin häneltä: ”Jos harjavaltalainen potilas, jonka luona omaiset käyvät päivittäin, siirretään Poriin, niin paljonko kulut kasvavat?”.

Varhilalle annan kymmenen pistettä hänen valmiuksistaan keskustella!

”Ajatuksen takana oleva viranhaltija on todennut: ’Kuntien elinvoima ei kuulu hyvinvointialueille’. Totean tässä yhteydessä, että ilman elinvoimaisia kuntia ei ole hyvinvointialueitakaan.”

En itse ole kyennyt löytämään suunnitelmista vastauksia siihen, että mikä on potilaiden keskittämisen vaikutus kokonaiskustannuksiin.

Kokonaiskustannuksia ovat käsitykseni mukaan niin hoitajien, potilaiden kuin potilaista katsomassa käyvien läheisten ja muiden henkilöiden kulut, joista vähäisimpiä eivät liene Kela-taksikyytien maksut, vaikkakin Kela-taksin kulut maksaa valtio.

Mielestäni nuo kulut pitää kuitenkin myös ottaa huomioon, sillä veronmaksajat ne loppuviimeksi maksavat, vaikka maksajana näyttäisivätkin olevan hyvinvointialueen sijasta valtio tai asiakas.

Kela-taksikulut, kuten monet muut vastaavat maksut, pitäisikin heti siirtää hyvinvointialueiden maksettaviksi!

Itse en sen paremmin vastusta kuin puolustakaan nykyisten terveyskeskusten, enkä vuodeosastojen, lakkautuksia.

En kuitenkaan ehdottomasti ole myöskään vaatimassa, että kaikki nykyiset terveyskeskukset vuodeosastoineen pitäisi säilyttää.

Haluan ennen kaikkea, että toteutetaan nuo laskelmat, kuten Varhila minulle on luvannut: toteutetaan vaikutusarvioinnit ottaen huomioon myös työmatkojen vaikutuksen veto- ja pitovoimaan.

Varhila on luvannut, että hoito/palveluketju määritellään kokonaisuutena potilaan lähtökohdista. Niin odotan tapahtuvan, kokonaiskustannukset huomioiden!

Yhtenä kuluseikkana lopuksi totean, että aluevaltuuston päätös 19.12.2022/133§ pitäisi kumota ja tehdä uusi päätös, jolla maksukyvyttömät vapautettaisiin noista maksuista, jotka tuolla päätöksellä on päätetty periä täysimääräisesti kaikilta.

Tuon päätöksen muuttaminen toisi säästöjä yhteiskunnalle ja olisi inhimillinen ratkaisu!

Juhani Vehmaskangas