Nuoruuteni suosikkikirjailija Kurt Vonnegut jakoi maailman tarinat kolmeen perusryhmään: alas ja ylös (päähenkilö joutuu vaikeuksiin ja selviää niistä), ylös, alas ja taas ylös (rakkaustarina kohtaamisesta menettämiseen ja paluu yhteen) ja alhaalta ylös, alas ja taas ylös (esimerkkinä Cinderella, joka nousee ryysyistä rikkauksiin tanssimaan prinssin kanssa, romahtaa onnen huipulta keskiyöllä vaunujen muuttuessa kurpitsaksi ja nousee sieltä taas takaisin prinssin syleilyyn).
Menetyksen ja menestyksen vuoristorata tempaa mukaansa aina uudestaan kunkin ajan muotiin sovitetuissa tarinoissa. Janoamme draaman kaarta. Sitä media meille tarjoilee, antaessaan vauhtia julkisuuden ihmiskohtaloille niin, että osa siihen tottumattomista matkustajista sinkoutuu ulos vaunusta. Sirkushuvien areena on muuttanut muotoaan, mutta perustarina ei.
Kautta historian ihmisen toimintaa ja elämää ovat ohjanneet tarinat. Sosiaalinen luonteemme kulkee tarinoissa yli sukupolvien. Tarinat ovat kulttuurinsiirtoa, oppimista varten. Ne on rakennettu jonkin ihmiselle merkityksellisen tiedon tai tunteen varaan, ja paketoitu helposti levitettävään muotoon. Tarinat ovat ihmismielen kalakukkoja; kaikki olennaiset ainekset tiiviissä, hyvin säilyvässä ja helposti mukana kulkevassa muodossa.
Hyvä tarina koskettaa ja sen ydinsisällön tuntee todeksi vaikka ei tiedä tietävänsä. Tarina vie mukanaan, ja siinä on sen valta ja vaara; tarinoita voidaan käyttää niin hyvään kuin pahaan.
Kun kohtaamme kriisin, syntyy epäjatkumo aikaisempaan tarinaan. Muodostuu kommunikaation tyhjiö, missä aikaisemmat ja uudet tarinat alkavat keskinäisen kamppailunsa. On ollut kiinnostavaa seurata, miten Yhdysvaltojen vetäytyminen Afganistanista synnytti tällaisen tyhjiön, joka pian täyttyi uusilla tarinoilla siitä, kuka on hyvis ja pahis ja mennäänkö maailmassa ylös- vai alaspäin.
Syytökset, uhrit, uusiutuminen ja sankarit ovat uuden tarinan tienviittoja. Kun konsensus vähitellen muotoutuu, se paitsi tulee vallitsevaksi totuudeksi myös muuttaa kuvaamme siitä, mitä todellisuudessa tapahtui. Muistoista tulee epäluotettavia tarinan panttivankeja.
Tarinoiden vahvuus punnitaan epäjatkuvuuden hetkellä. Siksi historian myyttisiin tarinoihin kannattaa tutustua, koska ne ovat selvinneet lukemattomista epäjatkuvuuskohdista ja eläneet saavuttaakseen meidät. Ne eivät kerro tieteellisestä, vaan inhimillisestä totuudesta.
Kun valta vaihtuu, linja ei aina vaihdu samassa tahdissa kun ministeriautojen matkustajat. Mitä vahvemman tarinan varaan edellinen valta on perustunut, sitä pidemmälle se jatkaa seuraavien vallanpitäjien kaudelle, kunnes uusi tarina tulee riittävän vahvaksi. On kiehtovaa nähdä, miten kauan Angela Merkelin tarina jatkuu hänen väistyessään vallasta.
Sama pätee oman elämämme tarinoihin. Kun kohtaamme yllättävää, alamme etsiä metatarinaa mihin sen kytkeä. Miksi näin sattuu aina minulle? Tämä oli kohtalon johdatusta. Tässä se nyt sitten oli, mikään ei ole enää entisellään. Tästä mennään yli ja tullaan entistä vahvempana ulos. Tämä oli minun oma vikani.
Vaikka emme edes kuiskaa asiaa ääneen, mielemme ja kehomme elää alitajuista tarinaamme. Tarinat voivat auttaa meitä irtautumaan kohti uutta ja kytkeytymään yhteiseen. Tarinassa toteutuvat ymmärrys todellisuuden luonteesta, matka kohti toivottua ja kytkentä kuulijan omaan elämään.
Ihmiskunnan tarina on ollut toisen maailmansodan jälkeen menestymisen tarina: elämme pidempään, voimme paremmin, osaamme enemmän, köyhyys vähenee. Viimeisen vuosikymmenen aikana tarinan tunnusmusiikki on kääntynyt mollivoittoiseksi. Tuomiopäivän kello Chicagon yliopistolla Bulletin of the Atomic Scientistin johtokunnan ylläpitämänä osoittaa aikaa 23.58.20 eli 100 sekuntia vaille keskiyön. Kello osoittaa ihmiskunnalle kohtalokkaan tuhon läheisyyttä. Muuttuvatko vaunut pian kurpitsoiksi?
Aikamme tarinoissa on maailmanlopun, päättyvän pelin ajatus. Paluuta entiseen edistyksen voittokulun tarinaan ei ole. Tarvitsemme uudenlaisen tarinan, joka palvelee merkitykselliseksi koettua ja synnyttää motiivin elää tarinaa todeksi. Tarvitsemme ihmisyyden ja luonnon kukoistamisen, jatkuvan pelin tarinan. Tarvitsemme tarinan, joka yhdistää globaalilla tasolla.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.