Euroopan parlamentin jäsen Mauri Pekkarinen (kesk.) kritisoi mielipidekirjoituksessaan Länsi-Suomessa Suomen ilmastopaneelin ehdotusta asettaa vero puun ensisijaisesta poltosta vapautuvalle hiilidioksidille lämpölaitoksissa, joiden teho on 20 MW tai yli. Pekkarinen kommentoi myös maankäyttösektorin nettonielua harhaanjohtavalla tavalla ja vaatii, että Suomen tulisi luopua hiilineutraaliustavoitteesta.
Ilmastopaneeli on ehdottanut puun ensisijaisen polton verottamista ennen muuta kolmesta syystä. Tärkein syy on estää metsäteollisuudelle tärkeän ainespuun polttaminen energiaksi. Tätä myös metsäteollisuus on korostanut.
Toiseksi vero jouduttaisi suurten lämpölaitosten siirtymää polttoon perustumattomiin ratkaisuihin, hukkalämpöjen ja varastoinnin hyödyntämiseen sekä vedyn tuotannon myötä sektori-integraation vahvistamiseen. Samalla turvattaisiin energiapuun ohjautuminen pienten laitosten käyttöön.
On yllättävää, ettei europarlamentaarikko Pekkarinen mainitse EU:n ja jäsenmaiden yhteisesti sopimia maankäyttösektorin nettonielua koskevia tavoitteita vuodelle 2030. Suomelle tuo nettonielutavoite on alustavasti -17,8 Mt, mutta se todennäköisesti laskee tästä ja lienee minimissään noin -12 Mt.
Suomen ilmastopolitiikan ensisijainen haaste on saavuttaa tämä vuoden 2030 nettonielutavoite. Sitä varten on tarpeen vähentää radikaalisti turvemaiden maaperäpäästöjä, rajoittaa metsäkatoa ja voimistaa metsänkasvua. Mikäli nämä keinot eivät riitä, yhteiskunnalla tulee tarvittaessa olla myös keinoja säädellä hakkuumääriä. Jos niihin joudutaan turvautumaan, kyseessä olisi hienosäätö eikä toimialan alasajo. Tällainen hakkuumäärien säätely ei myöskään merkitsisi ”tuhansia työttömiä”, kuten Pekkarinen esittää.
Pekkarisen kirjoituksesta saa kuvan, että metsänielun määrä olisi mielipidekysymys. Hän väittää, että ”Ilmastopaneelin Ollikaisen mielestä Suomen hiilinielu on pienentynyt 5–7 miljoonaan hiilidioksiditonniin”. Tämä on vääristelyä, sillä mitään tuollaista en ole sanonut.
Hiilinielun pienentyminen ei ole mielipideasia. Tilastotiedon mukaan hoidetun metsämaan nielu oli -8,4 Mt vuonna 2021. Vertailun vuoksi metsämaan nielun keskiarvo vuosina 1990–2021 oli -31 Mt. Tilastot osoittavat selkeästi, että viimeisen kymmenen vuoden ajan hakkuut ovat kasvaneet ja samaan aikaan metsien hiilinielu on pienentynyt.
Pekkarinen maalailee hiilijalanjäljen valtavaa kasvua muualla maailmassa, mikäli Suomi pyrkii saavuttamaan ilmastotavoitteensa. Europarlamentaarikon voisi odottaa ymmärtävän EU:n yhteisen nettonielutavoitteen ja kansallisten tavoitteiden merkityksen unionin uskottavuudelle kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Kunnianhimoinen ja tavoitteensa saavuttava EU on Suomenkin paras keino globaalin ilmastopolitiikan edistämiseksi, eikä Suomen ole syytä vaarantaa yhteisten tavoitteiden saavuttamista.
Pekkarisen ehdotukselle hiilineutraaliustavoitteesta luopumiseksi ei ole perusteita. Suomi saavuttaa tavoitteen vuonna 2035, kunhan huolehdimme ensi vaiheessa vuoden 2030 nettonielutavoitteen saavuttamisesta. 2030-luvulla Suomi saa maankäyttösektorin nettonielun tueksi teknologisia nieluja ja ns. negatiivisia päästöjä ottamalla talteen biomassojen käytöstä syntyvää hiilidioksidia savupiipuista ja varastoimalla ne pysyvästi Pohjanmeren vanhoihin kaasukenttiin.
Naapurimailla on jo tavoitteita ja toimintaohjelmia negatiivisten päästöjen edistämiselle. Ilmastopaneeli on ehdottanut, että Suomi loisi toimivan strategian negatiivisten päästöjen tuottamiseksi ja siten laskisi myös maankäyttösektorin nettonieluun kohdistuvia paineita.
Ilmastopaneeli on korostanut, että vuoden 2030 nettonielutavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan rakentavaa keskustelua valtion, metsäteollisuuden, metsänomistajien, viljelijöiden ja tutkijoiden kesken. Keskustelun tulee nojata Suomen kansallisiin ja EU-sitoumuksiin – sekä faktoihin.
Markku Ollikainen
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja