Inhimillinen, mutta kallis unohdus

Omakoti- ja mökkiasujan kannattaa kaivella pöytälaatikon pohjalta kevään korvalla tullut kiinteistöverolappu. Peräti puoli miljoonaa suomalaista unohtaa maksaa kiinteistöveron ajallaan. Ensimmäisen erän maksupäivä on 7. syyskuuta. Unohtamisesta muistutetaan ja se maksaa lisää.
Omakoti- ja mökkiasujan kannattaa kaivella pöytälaatikon pohjalta kevään korvalla tullut kiinteistöverolappu. Peräti puoli miljoonaa suomalaista unohtaa maksaa kiinteistöveron ajallaan. Ensimmäisen erän maksupäivä on 7. syyskuuta. Unohtamisesta muistutetaan ja se maksaa lisää. Kuva: Esa Urhonen

Suomalainen on tunnollinen verojen maksaja, mutta syksyn alkajaisiksi maksettava kiinteistövero tuppaa unohtumaan.

Viime vuonna noin puoli miljoonaa kiinteistönomistajaa maksoi kiinteistöveronsa myöhässä eli joka neljännelle sattui inhimillinen mutta kukkarolle käyvä unohdus.

Vuoden 2014 kiinteistöverosta verottaja lähetti 620 000 maksumuistutusta.

Toki lähettämisestä syntyi verottajalle kuluja. Yksistään postituskulut olivat 199 000 euroa. Verottaja ei unohda periä viivästyksestä korkoa. Viivästysseuraamuksista lisämaksua kertyi 3,1 miljoonaa euroa.

Verohallinnossa saadaan vastata jatkuvasti puheluihin, joissa pyydetään uusia lappuja hukkaan menneiden tilalle. Ei voi kuin ihmetellä, miksi vasta syyskuun 7. päivä maksuun pantavien kiinteistöverojen tiedot tulevat kotiin jo maaliskuussa. Mahdolliset muutokset ehtii tehdä, vaikka verotuspäätöksen postitusta lykättäisiin lähemmäksi maksupäivää.

Kiinteistövero herättää polttoaine- ja alkoholiverojen ohella eniten keskustelua.

Hallitukset ovat kasanneet asumiseen veroja taakaksi asti eikä istuva hallitus tee poikkeusta. Vapaa-ajan asuntojen verotusta ollaan nyt kiristämässä ja seuraavaksi tarkistukset osuvat taas omakotitaloihin.

Kiinteistöverosta on tullut taloutensa kanssa painiville kunnille merkittävä osa kokonaisverotulosta. Verohallinnon ennakkotilastojen perusteella kiinteistövero tuottaa tänä vuonna noin 1 637,9 miljoonaa euroa, mikä on 98 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna.

Pientaloasujien äänitorvena erityisesti Omakotiliitto on vaatinut kiinteistöveron kasvun pysäyttämistä.

Vero ei ota lainkaan huomioon verotettavan maksukykyä, mikä etenkin ikäihmisten talouksissa aiheuttaa huomattavaa huolta.

Vero ei ole tasapuolinen, sillä kohtelee erilaisesti asukkaita eri puolilla Suomea. Vuokralla asuvienkaan ei kannata ohittaa kiinteistöverokeskustelua. Myös he joutuvat oman osansa maksamaan kohoavina asumiskustannuksina.

Kiinteistöliiton arvion mukaan 60-neliöisessä kerrostaloasunnossa maksetaan kiinteistöveroa Helsingissä 480 euroa vuodessa ja Kuopiossa noin 380 euroa. Liiton mukaan Raumalla veron osuus on vain 130 euroa vuodessa.

Vaikka nykyisessä tilanteessa talouden paikkaaminen edellyttää jokaisen kiven kääntämistä, kiinteistövero ei saisi olla maksuautomaatti, jonka tavoitteena on kasvavien verotuottojen kerääminen rajoja ja tavoitearvoja nostamalla.

Valtiovallan säätämissä rajoissa kuntien päättäjillä on valta ja vastuu, millaisen mielikuvan he kotikuntansa vero- ja maksupolitiikasta luovat.

”Vero ei ota lainkaan huomioon verotettavan maksukykyä, mikä etenkin ikäihmisten talouksissa aiheuttaa huomattavaa huolta.”