Isien vanhemmuusimago modernisoitava

Monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vain harva suomalaisista isistä pitää pidemmän isyysvapaan tai isyysvapaata ollenkaan.

Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, jos hän saa luoda vahvat siteet molempiin vanhempiinsa jo varhaisiällä. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että molemmat vanhemmat ovat mukana ja läsnä jo varhaiskasvatuksessa. Isien pidemmät vapaat hyödyttävät koko perhettä ja se on suuri etu sekä lapselle että koko perheelle.

Pidempää isyysvapaata pidet- täessä isät saavat kotona ollessaan paremman itsetunnon vanhempana. He tuntevat vaikuttavansa merkittävästi lapsen kehitykseen ja että he ovat lapselle tärkeitä ja tarvittavia.

Neuvoloissa kukaan ei neuvonut minua isän rooliin, eikä minulle kukaan kertonut, mistä löytyisi isäkerhoja, joissa voisin tavata samassa tilanteessa olevia muita isiä. Sanotaan, että äidin rooliin kasvaa luonnostaan. Oletetaanko, että myös isän rooliin kasvetaan samanlailla?

Jotta asenteet Suomessa muuttuisivat positiivisempaan suuntaan isyysvapaissa, tarvitsemme mukaan myös työnantajia. Työnantajille voisi myötää esimerkiksi ”vanhempainystävällinen”-sertifikaatin, jonka avulla työnantajat ja yritykset saavat positiivista huomiota ja julkisuutta myös mediassa.

Viime aikoina on keskusteltu paljon isien roolista lasten elämässä ja siitä, uskaltavatko isät jatkaa pidempää isyysvapaata. Jos isät pitävät pidemmät isyysvapaat tai isyysvapaata ylipäätään, niin se helpottaisi myös äitien paluuta esimerkiksi osa-aikatöihin.

”Neuvoloissa kukaan ei neuvonut minua isän rooliin.”

Paluu työelämään saattaa olla vaativaa, tai jopa melkein mahdotonta, jos äiti on ollut kotona yksin esimerkiksi kolme-neljä vuotta lastensa kanssa. Lapsille on tärkeää luoda luonnollinen suhde molempiin vanhempiinsa ja näin voitaisiin tarjota ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua kasvatukseen.

Suomi on tämän vuoden Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa. Tämä olisi todella tärkeä teema nostaa esille, ja Suomi voisi toimia tässäkin esimerkkimaana. Antoihan Suomi kolmantena maana maailmassa naisille äänioikeuden vuonna 1906 ja Suomea on pidetty yhtenä tasa-arvon suunnannäyttäjistä maailmalla.

Markus Lyyra

asiantuntija, Pohjola-Norden