Itämeripäivä on joka päivä

Meren suojelun tulisi olla yksi kärkitavoitteista kunnissa.
Meren suojelun tulisi olla yksi kärkitavoitteista kunnissa. Kuva: Juha Sinisalo

Silakkapyörykät kouluissa, merellinen ohjelma sekä pulahdus meriveteen markkeerasivat kuluvan viikon Itämeripäivää. Meren hyväksi tarvitaan kuitenkin tekoja jokainen päivä.

Turun yliopisto oli selvittänyt Varsinais-Suomen puolella, miten maakunnan 27 kuntaa huomioivat merensä Saaristomeren kuntastrategioissaan. Tulos oli kehno. Vain viidessä strategiassa meri nousi strategiseksi teemaksi.

Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies teki havainnon selvityksestä (TS 2.5.8.). Meriasia ei Häkämiehen mukaan kuulu kunnissa suoraan kenellekään lainsäädännöllisesti.

Meren suojelun tulisi olla yksi kärkitavoitteista kaikissa rannikkokunnissa. Niin myös Raumalla ja sen naapurikunnissa.

Suurin ongelma eli rehevöityminen on kenen tahansa nähtävissä omin silmin.

Rauma nostaa meren uudessa strategiassaan esille. Tosin näkökulma ei ole suoraan suojelullinen vaan yleisempi. Yksi strategisista tavoitteista on, että Rauma on viihtyisä merikaupunki.

Myös suojelu menee tämän tavoitteen alle, varsinkin kun tekeille tulee erillinen kestävän kehityksen ohjelma.

Itämeren juhlinnan ohella vuosittaisena teemapäivänä yritetään lisätä tietoa. Tekemistä riittää.

Nuorisokaan ei aivan ollut kartalla Itämerta käsittelevän koulututkimuksen mukaan.

Itämeripäivän perustajan John Nurminen Säätiön kyselyssä suomalaiset nuoret näkivät Itämeren keskeisimmäksi pelastuskeinoksi roskaamisen vähentämisen.

Tosiasiassa tärkeintä olisi rehevöitymisen estäminen. Nuoret liittivät paljon esillä olleen valtamerien roskaantumisongelman myös Itämereen.

Yhtä kaikki nuoret olivat huolissaan Itämeren tilasta. Niin on syytä olla huolissaan kaikkien muidenkin.

Puhdas luonto on tärkeä osa suomalaisuutta ja jopa kansallista identiteettiä.

Meremme kohdalla ei ylpeyteen ole juuri aihetta.

”Tärkeintä olisi rehevöitymisen estäminen.”