Itsenäisyyden menetyksellä kauaskantoiset seuraukset

Viime viikkojen tapahtumat ovat jälleen kirkastaneet meille sen, kuinka helppo itsenäisyys on menettää mutta vaikea saavuttaa. Britit, jotka halusivat palauttaa lainsäädännön, oikeuslaitoksen sekä ulko- ja talouspoliittisen päätösvallan omaan maahansa, joutuivat käymään pitkän taistelun itsenäistyäkseen uudelleen. Jo kansanäänestyksessä 2016 he olivat ilmaisseet tahtonsa erota EU:sta. Nyt se näyttää toteutuvan 31.1.2020. Brexit tulee, maailmanloppu ei.

Nato-, USA ja EU- kytkösten vuoksi Suomen ulkopoliittinen johto joutui noloon tilanteeseen tuomitessaan yksipuolisesti vain Iranin, ei USA:ta, maiden välisessä konfliktissa. Kytköksen vuoksi 80 suomalaista sotilasta on yhä USA-johtoisten miehitysjoukkojen panttivankina Irakissa.

Ulkopoliittinen johtomme puhuu yhä rauhanturvajoukoista vaikka Irakin hallitus vaati kaikkia ulkopuolisia joukkoja poistumaan välittömästi maasta sen jälkeen, kun USA oli murhannut 10 korkea-arvoista iranilaista ja irakilaista Bagdadin lentokentälle. Ilmeisesti neuvottelutilaisuudeksi lavastettu tapaaminen olikin USA:n, Israelin ja Saudiarabian virittämä ansa. Kun rauhanturvaamisen mandaatti puuttuu, kyseessä on miehitys. Nykyisin maailmanpolitiikka muistuttaa rikollisliigojen välien selvittelyä, jossa ihmishenki ei ole minkään arvoinen. Surunvalitteluja tai anteeksipyyntöjä ei esitetä.

Huonoa lakitermien tuntemusta osoittaa se, että ulkopoliittinen johtomme ja media, Yle mukaan lukien, käyttivät murhaiskusta termejä tappo ja surma, vaikka kyseessä oli huolellisesti valmisteltu murha. Itsenäisenä Suomi ei olisi joutunut osalliseksi tällaiseen muiden maiden väliseen selkkaukseen, eikä johtomme niiden hämäräperäisten tarkoitusperien edistäjäksi. Tapaus jää tuskin ainoaksi.

Jo peruskoulussa riitojen selvittely on huomattavasti maailmanpolitiikkaa kehittyneemmällä tasolla. Jos toinen oppilas esimerkiksi välitunnilla satuttaa toista ja uhri kostaa, ottaa opettaja molemmat puhutteluun. Molemmat saavat kertoa syyn käyttäytymiseensä. Sen jälkeen kerrataan miten sääntöjen mukaan olisi tullut toimia, jonka jälkeen luetaan sanktiot ja vaaditaan anteeksipyynnöt.

Kostajan yksipuolinen tuomitseminen ei kouluyhteisössä menisi läpi. Sellainen ei lujittaisi vanhempien ja oppilaiden luottamusta opettajaan ja hänen oikeustajuunsa. Vain johdonmukaisesti toimiva opettaja saa yhteisön arvostuksen, riidat ja kiusaamisen vähenemään ja työrauhan luokkaan.

Kehotankin Suomen ulkopoliittista johtoa takaisin koulun penkille tutustumaan peruskoulujen kriisienhallintaan ja soveltamaan niiden oppeja omassa työssään.

Jouko Miettinen