Jälleen uusi ikävä ennätys

Suomessa oli vuoden 2019 lopussa maksuhäiriömerkintä 386 700 henkilöllä. Heillä oli yhteensä 1,8 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää eli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Suomen Asiakastieto Oy:n tilaston mukaan Satakunnassa maksuhäiriöisten osuus on 8,2 prosenttia ja Varsinais-Suomessa 7,8 prosenttia maakunnan väestöstä.

Eniten maksuhäiriöitä löytyy 35–39-vuotiailta miehiltä. Tilastojen pieni ilahduttava asia lienee se, että kaikissa alle 30-vuotiaiden ikäryhmissä maksuhäiriöisten henkilöiden osuus on vähentynyt.

Joka tapauksessa maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on kasvanut nopeammin kuin moneen vuoteen.

Jatkuvasti kasvava maksuhäiriöisten joukko on vakava ongelma sekä yksittäisen ihmisen että yhteiskunnan kannalta. Mitä syvemmälle talousongelmiin ihminen on ennen avun hakemista joutunut, sitä kauemmin niistä selviämiseen menee.

Velkaantuminen koetaan yhteiskunnassamme erittäin häpeällisenä. Häpeä estää myös ihmisen hakeutumisen avun piiriin. Yleensä ylivelkaantunut yrittääkin sinnitellä viikosta toiseen ja vuodesta toiseen kunnes koko korttitalo lopulta sortuu.

Yhteiskunta pyrkii hillitsemään ylivelkaantumista puuttumalla esimerkiksi pikavippitoimintaan ja tehostamalla velkaneuvontaa.

Ihmiset ovat usein velkaantuneet moneen paikkaan. Heillä voi olla pankkilainaa, kuluttajaluottoja, maksamattomia vuokria, erilaisia viranomaismaksuja. Keskustelua pitäisikin käydä siitä, mikä on alun perin aiheuttanut velkakierteen. Taustalla on usein vakaviakin ongelmia, joiden takia elämän- ja taloudenhallinta ajautuu pois raiteiltaan.

Syyskuussa voimaan tullut lakimuutos kuluttajaluotoista aiheutuvan ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi ei ole tuonut käännettä maksuhäiriökehitykseen.

Uusia merkintöjä tuli paljon, mutta ne kohdistuivat hiukan entistä pienemmälle joukolle ihmisiä. Toisaalta ongelmien kasautuessa häiriöitä tulee nopeasti myös useita.

Tämän trendin kääntäminen edellyttää positiivisen luottotiedon nykyistä laajempaa käyttöä.