Jälleen yli 300 000 turhaa puhelua

Koronakriisi rajoituksineen on kahden viime vuoden aikana vaikuttanut laskevasti hätäilmoitusten määrään. Tammi–kesäkuun 2022 aikana hätäilmoitusten kokonaismäärä nousi kuitenkin jälleen pandemiaa edeltävälle tasolle.

Hätäkeskuslaitos välitti vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 1,4 miljoonaan hätäilmoitukseen perustuen 721 000 tehtävää muille viranomaisille.

Loput tehtävistä hoidettiin hätäkeskuksen neuvonnan ja opastuksen avulla.

Hätäkeskuslaitoksen neuvonnalla ja opastuksella hoidettavien tehtävien osuus kaikista hätäilmoituksista on perinteisesti noin puolet.

Hätä on ilmoittajan mukaan monesti hyvin iso, mutta ammattimaisella riskinarvion tekemisellä hätäkeskuspäivystäjä voi usein todeta, ettei tilanteessa ole paikalle hälytettävän viranomaisavun tarvetta. Tällöin ilmoittajalle neuvotaan, mihin hän voi olla yhteydessä tai miten muuten ongelma voisi olla ratkaistavissa.

Hätäilmoitusten vastausaika parani tammi–kesäkuussa yhdellä sekunnilla viime vuoden vastaavan aikaan verrattuna ollen keskimäärin kolme sekuntia.

Vastausajan kehittymisestä huolimatta yksittäisen hätäkeskuspäivystäjän työkuorma kasvoi alkuvuonna merkittävästi verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Vastattuja hätäilmoituksia toteutunutta henkilötyövuotta kohti oli tammi kesäkuun aikana 6 430 kappaletta.

Hätänumeron oikeassa ja asianmukaisessa käytössä on paljon parannettavaa. Tammi–kesäkuussa hätäkeskukset vastaanottivat noin 353 000 sisältönsä puolesta hätäkeskukseen kuulumatonta puhelua. Näistä tahattomasti soitettuja virhepuheluita oli 333 000 ja ilkivaltaisesti soitettuja 20 000.

Hätäkeskukseen kuulumattomien puhelujen määrä on 25 prosenttia kaikista hätäilmoituksista.

Virheelliset ilmoitukset ovat pääasiassa sellaisia, missä ei tarvita paikalle kiireellistä viranomaisapua, mutta soittajalla ei ole ollut tietoa muusta auttavasta tahosta.

Hätäkeskuksiin kuulumattomien puhelujen määrä on joka tapauksessa edelleen ihan liian suuri ja ne vievät paljon aikaa aidoilta hätätapauksilta.