Jätämmekö velat nuorten huoleksi?

Suomen suurimman rahoitusryhmän OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio on pyrkinyt herättelemään keskustelua valtion velkaantumisesta.

Meillä on rakenteellinen ongelma, joka on ratkaistava. Tuntuu, että vaikeita ratkaisuja siirretään vain eteenpäin, mutta nyt on aika reagoida, kun asia on vielä omissa käsissämme, Ritakallio sanoi haastattelussamme (LS 12.10.).

Valtio on ottanut jo pitkään lisää lainaa joka vuosi.

Hallituksen talousohjelman mukaan valtiontalous on lähitulevaisuudessa 7–8 miljardia alijäämäinen joka vuosi.

Kuoppa on niin syvä, että sen täyttäminen vaatii aikaa ja lapiota parempia työkaluja.

Ritakallio peräänkuuluttikin yli vaalikausien kestävää ohjelmaa tilanteen ratkaisemiseksi.

Korkokulut ovat kasvaneet reippaasti ja nopeasti. Vielä elokuussa valtiolainan korko oli 1,2 prosenttia. Lokakuussa korko nousi yli 3 prosenttiin.

Viime vuonna Suomi maksoi valtionvelastaan korkoja noin 800 miljoonaa euroa – ensi vuonna ainakin 1 500 miljoonaa euroa.

Melkoinen lisäkuorma siis. Moisesta ei pitkään jatkuneen nollakorkojen jakson ainana jaksettu suurta huolta kantaa.

Nyt pitäisi olla toisin, sillä tuokin 800 miljoonaa olisi säästettävä jostain muista valtion menoista. Tai hankittava verotusta kiristämällä.

Suomen talouskasvu on ensi vuonna käytännössä nolla ja hyvin hidasta kasvu näyttäisi olevan vuonna 2024, arvioi Ritakallio.

Hänen mielestään Suomella ei kerta kaikkiaan ole varaa velkaantua nykyistä tahtia.

Haluammeko me todella, että jätämme nuorimmille polville hoidettavaksi kasvavat velkakustannukset, kysyi pääjohtaja. Aiheellinen kysymys.

Menoleikkausten sijaan Ritakallio esittää talouskuria ja rakenteiden uudistamista. Helsingin Sanomissa hän käytti esimerkkinä OP:n yt-neuvotteluja.

Vähensimme hierarkiaa organisaatiossa, haimme itseohjautuvuutta ja niin edespäin. Samoja asioita voisi ihan hyvin tehdä valtionhallinnossa, esitti Ritakallio.