Jokaisella on oikeus olla hengenpelastaja

Elinsiirtoa odottaa Suomessa yli 550 ihmistä. Kaikille siirto ei ehdi tulla ajoissa, sillä siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Viime vuonna elinsiirtoja tehtiin 393.

Noin 5–10 prosenttia elinsiirtoa odottavista menehtyy siirtojonoon.

Lain mukaan jokainen ihminen on lähtökohtaisesti elinluovuttaja, ellei ole sitä eläessään vastustanut. Tämä unohtuu helposti monelta.

Erillinen elinluovutustahdon ilmaiseminen kuitenkin selkeyttää ja nopeuttaa tilannetta tosipaikan tullessa.

Jokaisella on siis oikeus olla hengenpelastaja.

Elinluovutustahdon ilmaiseminen on helppoa ja nopeaa. Sen tekee oikeastaan missä vain. Elinluovutuskortin voi tilata ilmaiseksi esimerkiksi netistä ja tahdon voi kirjata myös Omakantaan.

Uusittu Elinluovutus-sovellus antaa mahdollisuuden tallettaa tahto jopa puhelimeen ja kertoa siitä sitä kautta kätevästi esimerkiksi läheisilleen.

Vaikka elinluovutustahdon ilmaiseminen voi tuntua pelottavalta, kannattaa muistaa, että on todennäköisempää saada itse sairaus, jonka ainoa hoito on elinsiirto, kuin että itse toimisi elinluovuttajana.

Todellisuudessa vain harva vainaja sopii luovuttajaksi, vaikka tahtoakin olisi ollut.

Laki on elinsiirtoa odottavan puolella, sillä sen mukaan aivokuolleen henkilön elimiä ja kudoksia voidaan käyttää toisen ihmisen hyväksi.

Vainajan mielipide on kuitenkin aina pyrittävä selvittämään. Jos elinluovutustahtoa ei ole tehty, kysytään asiaa omaisilta.

Tässä kohtaa voi moni omainen joutua vaikeaan tilanteeseen. Harvoin sitä tulee nimittäin puhuttua läheistensä kanssa omasta kannastaan elinluovutukseen.

Omainen ei voi kuitenkaan kieltää elinten luovutusta vain omaan tahtoonsa vedoten.

Taustalla pitää aina olla ajatus siitä, miten vainaja olisi halunnut tehtävän. Sen vuoksi elinluovutustahdon ilmaisu helpottaa mahdollista prosessia huomattavasti.

Näissä asioissa ajan tuhlaaminen voi tarkoittaa myös ihmishengen menettämistä.