Jokaisella puhelulla on tarkoitus

Hätäkeskukseen tulvii edelleen turhia puheluita. Virheellisten hätäilmoitusten määrä on liikkunut noin 600 000:n kieppeillä.

Virheelliset soitot voivat johtua tietämättömyydestä, virhenäppäilyistä, lasten leikeistä, taskupuheluista tai pahimmassa tapauksessa kiusanteosta.

Kiusanteon piikkiin menee lähes 100 000 puhelua.

Hätäkeskuksessa jokaisella puhelulla on merkitystä, sillä pahimmillaan aiheettomaan puheluun vastaaminen voi viedä oikealta avuntarvitsijalta hengen. Tätä ei moni tule ajatelleeksi kiusanteon hetkellä.

Viimeksi tällä viikolla mediassa kerrottiin turkulaisnaapureista, joiden ”lumisota” oli äitynyt hätäkeskukseen soittoon saakka.

Syynä oli se, että naapuri oli lykkinyt soittajan pihalle lunta omalta tontiltaan.

Vastaavanlaisia puheluita lienee tullut hätäkeskukseen vuosien saatossa useampia, vaikka ne eivät sinne missään nimessä kuuluisikaan.

Hätäkeskuslaitos täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöön kuuluu noin 600 turvallisuusalan asiantuntijaa, jotka työskentelevät kuudessa eri hätäkeskuksessa Keravalla, Turussa, Porissa, Kuopiossa, Vaasassa ja Oulussa.

Uudet päivystäjät työllistyvät heti.

Hätäkeskuslaitos on paininut viimeiset vuodet erityisesti henkilöstöpulan kanssa.

Vuonna 2019 arviolta 13 prosenttia päivystäjistä vaihtoi toisiin tehtäviin.

Työ on raskasta, ja vuorotyö tuo omat haasteensa peliin. Vuorot kestävät noin 10–12 tuntia, ja sitä voi olla haastavaa sovittaa esimerkiksi perhe-elämän kanssa yhteen.

Osa työn kuormittavuudesta liittyy siihen, että hätäkeskuspäivystäjän täytyy olla koko työvuoronsa ajan täydessä valmiudessa. Kun soitto tulee, pitää pystyä reagoimaan heti ja tekemään itsenäisiä päätöksiä, joilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.

Hätäkeskuspäivystäjää ei siis varmasti naurata vitsiksi tarkoitettu hätäpuhelu, joka koskee perunoiden keittoaikaa tai edellä mainittu pihamaalle ilmestynyttä lumikasaa.