Jokaisen tulisi olla vesisankari

Kuva: arkisto/Jere Grönberg

Paras uintikausi on kääntynyt jo syksyn puolelle, mutta siitä huolimatta on tärkeää puhua hetki uimataidosta ja sen merkityksestä.

Monesti kuulee sanottavan, että hyvä uimataito on halpa henkivakuutus.

Sanonta pitää paikkansa, sillä Suomella on laajat vesistöt ja pitkä rantaviiva.

Uimataidon lisäksi jokaisella suomalaisella tulisi olla hyvät vesillä liikkumisen taidot

Suomessa hukkuu vuosittain tapaturmaisesti 100–150 ihmistä, mikä on asukaslukuun suhteutettuna selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) ennakkotietojen mukaan nyt elokuussa hukkui 15 ihmistä.

Suurin osa hukkumisista voitaisiin välttää oikealla turvallisuusasenteella ja varautumisella, pukemalla pelastusliivit aina vesille lähdettäessä sekä olemalla vesillä selvin päin.

Useimmat hukkumistapaukset sattuvat tutuissa vesistöissä ihan lähellä rantaa.

Raumalla uimahalli täyttyy tänään lapsista, kun Vesisankarit-tapahtuma käynnistyy. Oppilaat pääsevät koulupäivän aikana tutustumaan monipuolisesti uima- ja pelastustaitoja kehittäviin tehtäviin. Vesitaitoihin tutustutaan erilaisten tehtävärastien avulla. Ohjelmassa on muun muassa sukellusrata, räpyläuintia, pelastusvälineheittoa, pelastusrenkaalla kuljettamista ja pelastusliiveillä uintia.

Luvassa on paljon asiaa mukavan tekemisen muodossa.

Jopa kolmasosa suomalaisista ei osaa uida kunnolla. Lapsilla ja nuorilla uimataito on paremmin hallussa kuin aikuisilla. Tilanne on yllättävänkin hyvä, jos otetaan huomioon se tosiasia, että koulujen uimaopetuksessa on edelleen isojakin alueellisia eroja.

Joillakin paikkakunnilla ei uimahallia ole, eivätkä rahat riitä kuljetuksiin toiselle paikkakunnalle uintia harjoittelemaan.

Onnistuneen uimaan oppimisen taustalla on usein aikaisemmat positiiviset kokemukset vedestä. Niiden päälle on hyvä rakentaa ja oppia uusia taitoja.

Parhaassa tapauksessa tästä syntyvä positiivinen kierre haastaa uimarin oppimaan yhä vaan uusia taitoja askel askeleelta.