Jopa yhdeksän kymmenestä toipuu

Keväällä iskenyt koronakriisi nosti syystä esiin myös suomalaisen tehohoidon ja sen tason. Taso on korkea, ihan maailman huippuluokkaa.

Kun esimerkiksi muualla maailmassa jopa 40 prosenttia tehohoitoon joutuneista koronapotilaista on menehtynyt, Suomessa kuolleita on ollut vain noin 15 prosenttia.

Normaalioloissakin tehohoidon tuloksia seurataan tarkasti. Jopa yhdeksän kymmenestä potilaasta pääsee palaamaan tehohoidosta kotiin. Vuoden päästä kymmenestä tehohoitopotilaista on tutkimusten mukaan hengissä seitsemän.

Erittäin ilahduttavaa on tieto siitä, että lasten tehohoidon tulokset ovat Suomessa jopa huikean hyviä. Lapsipotilaiden tehohoitokuolleisuus on vain 1,9 prosenttia.

Luku selviää lasten anestesialääkäri, LT Elina Kyöstin väitöstutkimuksesta.

Syy hyviin tuloksiin löytynee muun muassa siitä, että Suomessa lasten tehohoitoa tutkitaan ja kehitetään koko ajan. Henkilökunnan koulutus on myös lasten teho-osastoilla tiivistä.

Toinen syy hyviin tuloksiin voi löytyä siitä, että jopa 80 prosenttia tehohoitoa vaativista lapsista ohjautuu asiaan erikoistuneisiin yksiköihin Turkuun, Helsinkiin tai Ouluun.

Olipa kyseessä sitten lapsi tai aikuinen, ei tehohoitokaan tee ihmeitä. Kyseessä on raskas hoitomuoto, joka aiheuttaa aina jonkin verran myös haittavaikutuksia. Jokainen potilas pitää arvioida tarkkaan ennen tehohoidon aloittamista.

Koska tehohoito ei ole parantavaa hoitoa, parhaassakin tapauksessa potilas pääsee sen avulla vain lähelle sitä lähtötilannetta, joka hänet teholle toi.

Satasairaalan teho-osastolla hoidetaan vuosittain noin 650–700 potilasta. Potilaiden hoitoajat vaihtelevat yhdestä vuorokaudesta useita viikkoa kestäviin jaksoihin. Keskimäärin potilas on hoidossa teho-osastolla kolme päivää.

Satasairaalassa on normaalitilanteissa käytössä 12 tehohoidon tai tehostetun valvonnan potilaspaikkaa. Koronan ensimmäisen aallon aikana paikat riittivät hyvin. Tehohoidossa on taudin vuoksi ollut onneksi vain muutamia potilaita.