Joulu meni, mutta tontut jäi

Muinoin luostarit ja kirkko olivat tieteen tyyssijoja. Tieteen saavutukset olivat ilmentymiä Jumalan olemuksesta. Välirikko tapahtui, kun kirkko ja tiede lukitsivat totuuden ja julistivat omansa faktaksi. Nyt monet yrittävät julistaa tieteen faktaksi.

Tiede ei pyri todistamaan mitään. Se kumoaa omat faktansa korvaamalla ne yhä paremmilla. Se on pelkkä kriittinen tarkastelutapa, menetelmä. Maakeskinen maailmankuva on korvautunut aurinkokeskisellä, Newtonin mekaniikka Einsteinin suhteellisuusteorialla, alkulima bakteereilla ja viruksilla. Tieteellinen totuus elää kaiken aikaa.

Julistamalla faktoja luemme kuolemantuomion paitsi faktoille, myös niistä johdetuille päätelmille. Ajan myötä tutkimus osoittaa ne vääriksi.

Tieto on älyn ruokaa. Nykyisin sen määrä on valtava. Tarvitaan datakeskuksia varastoimaan sitä ja atomivoimaloiden energiamääriä syöttämään sähköä niihin. Niiden bittiavaruuksissa Google-haut ja tekoälyalgoritmit jalostavat sen uuteen ulottuvuuteen, joka vaikuttaa meidän kaikkien elämään.

Harva väittää, että datakeskusten toiminta ja bittiavaruuksissa surraavat algoritmit olisivat syntyneet tyhjästä. Ne ovat lahjakkaiden ihmisten älyn aikaansaannoksina.

Mutta… On arvioitu, että kaikkien datakeskusten sisältämä tieto mahtuisi yhteen kiloon perintöainesta, DNA:ta. Se on siis ylivertainen tietovarasto. Nerokkaalla neljän emäksen koodilla DNA mahdollistaa sen ja muut elolliset prosessit koko maapalolla, jopa algoritmien koodaajien ajattelunkin, ja ilman ydinvoimaa.

Voisiko DNA siis olla syntynyt ilman älyä tyhjästä? Entä koko maailmankaikkeus? Kyllä, uskoo ateisti. Moni uskoo sen olevan tieteellisesti todistettu fakta.

Tieteellinen ja uskonnollinen maailmankatsomus esitetään usein vastakkaisina, vaikka ne eivät ole toisensa poissulkevia. Tieteellinen ja uskonnollinen tarkastelukulma voivat olla sopusoinnussa ja erota vain siinä, että jälkimmäinen uskoo tulosten ilmentävän Jumalan olemusta.

Jos myönnämme, että datakeskusten toiminta edellyttää älyä, tulemme myöntäneeksi että äly kuuluu universumiin. Se voi selittää maailmankaikkeuden syntyä ja rakennetta aivan kuten Bohrin atomimalli tai evoluutio, epäfaktoja nekin aikanaan olivat.

Jos suljemme älyn pois, meille jää pelkkä usko siihen, että maailmankaikkeus on syntynyt tyhjästä ja sattuman ohjaamana.

Joulun alla käydyssä kirkkokeskustelussa apulaisoikeuskansleri ja opetusministeriö ohjeistivat mitä kouluissa saa opettaa. Levittää saa vain faktatietoa, ei tunnustuksellista uskontoa. Ateismiusko on nostettu muiden uskontojen yläpuolelle edustamaan faktatietoa. Muusta ei ole lupa puhua vakavasti, jotta emme loukkaisi faktauskovien tunteita.

Jos muiden vakaumus nostettaisiin samaan arvoon, mitä meille jäisi jäljelle? Pelkkiä tonttuja. Jos kiellämme opetuksen ja keskustelun muusta kuin valituista faktoista, aikamatkaamme 1600-luvulle. Olisiko meidän sittenkin viisasta suvaita toistemme käsityksiä loukkaantumatta, ettei älyn valo sammuisi?

Jouko Miettinen