Joulukaupunki ei ole kerralla valmis

Lisää kaikkea, oli raumalaisten toive liittyen tuleviin Pitsikaupungin jouluihin. Rauma lanseerasi itsensä joulukaupunkina ensimmäistä kertaa viime jouluna.

Kyselyssä kaupunkilaiset toivoivat tuleville jouluille muun muassa lisää ohjelmaa, lisää valoja, lisää näyttävyyttä ja lisää markkinahumua.

Rehellisyyden nimissä edellä mainittuja oli melko niukalti Rauman ensimmäisessä joulukaupunkijoulussa.

Vaan ei sovi unohtaa, että pienestä se on ennenkin Raumalla lähdetty. Näin oli esimerkiksi Pitsiviikon kohdalla.

Alussa oli aihio, jonka päälle alettiin rakentaa. Vuosi vuodelta tapahtuma kasvoi pitsinäyttelyistä täysveriseksi kaupunkifestivaaliksi.

Enää toimijana ei ole pelkkä Rauman kaupunki vaan koko kaupunki: yhdistykset, yritykset ja asukkaat. Matka nykyisiin mittoihin on 50 vuoden pituinen.

Joulukaupunki on tätä taustaa vasten oikealla tiellä. Ensimmäinen joulu loi hyvän pohjan tulevalle.

Melkein kaikki se onnistui, mitä tehtiin. Tämä näkyy myös raumalaisten kyselyvastauksissa.

Visuaalinen ilme, Rauma-neule, joulukortti kotoa, havuköynnökset ja lasten karuselli torilla saivat ansaitusti kiitosta.

Kitukrännin maailman pienin joulukatu jäi vähän vaatimattomaksi, joten sitä ei ymmärrettävästi vastauksissa suitsutettu.

Vanhan ajan joulutori oli monen toivomus. Siihen tarvitaan ilman muuta ulkopuolinen toteuttaja. Torikauppa ei ole kaupungin toimintaa eikä sitä kuulukaan verovaroin rahoittaa.

Ihmiset kaipasivat joulukaupunkiin myös lisää säihkettä ja kimallusta. Kenties mielissä eli tammikuinen menestys, valotaideviikko. Jotain sen kaltaista sopisi viritellä myös joulun aikaan.

Se, että kaikkea lisää toivotaan, on hyvä merkki. Ihmisten mielissä joulukaupungilla on potentiaalia.

Korkeisiin odotusarvoihin ei julkinen panos riitä. Kaupunkivetoisena joulukaupunki ei voi budjettiaan suuremmaksi paisua.

Kaupallisvetoisena se sen sijaan voi. Siksi jälleen tarvitaan mukaan koko kaupunkia.