Julkisella haulla on myös puolensa

Kuntajohtajahaun julkisuus karsii ehdokkaita, totesi tuoreimmassa Kuntalehdessä Rauman kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.

Kritiikki kohdistui suureen julkisuuteen kuntajohtajia valittaessa. Haut ovat lähtökohtaisesti julkisia, koska virkakin on julkinen.

Jotkut jättävät Luukkosen mukaan hakematta julkisuuden vuoksi ja erityisesti yksityiseltä sektorilta voidaan siksi jättää siirtymättä kuntiin.

Painavaa puhetta ja varmasti omakohtaistakin. Tulihan Luukkonen juuri valituksi Hyvinkään kaupunginjohtajaksi.

Hyvinkään valintaprosessi eteni Luukkosen kannalta hyvin sisäsiististi. Virallisessa hakijalistassa hän ei ollut mukana vaan antoi kysyttäessä suostumuksensa.

Nimi tuli julkisuuteen kaupunginhallituksen julkiselta esityslistalta, ja valinta oli tuossa vaiheessa käytännössä jo selvä.

Hyvinkään valtuustoryhmillä oli yhteinen näkemys, että Luukkonen halutaan. Jos ei olisi haluttu, ei kisassa mukana olo olisi välttämättä koskaan tullut julki.

Hakijan itsensä kannalta parhaalta saattaakin tuntua, että kunnanjohtajan viranhaut eivät olisi julkisia.

Nimi ei näy lehdessä, ihmiset eivät supise ja jos ei tule valituksi, elämä jatkuu niin kuin ennenkin.

”Mitä hyötyä siitä on kenellekään, että julkisesti tiedetään ketkä hakevat kuntajohtajiksi?” kuului Luukkosen kysymys.

Kuntalaiselle hakijoiden nimilistat ovat kiinnostavia. Ne kertovat, minkälaisia ihmisiä oma kunta kiinnostaa.

Kiinnostuksen määräkin on jo viesti. Vain vähän hakijoita voi tarkoittaa, että mainetekijät eivät ole kunnossa.

Joko kuntaa kohtaan on vain vähän kiinnostusta tai kunnalla vain vähän tunnettuutta.

Raumalla tehtiin viimeksi tiukka linjaus, että pelkän suostumuksen kautta ei mukaan pääse, vain julkisen haun.

Tiukka linjaus oli hyvä – ei ehkä hakijoiden – mutta itse prosessin avoimuuden kannalta.

Poliitikkojen väliset iltalypsyt ja suhmuroinnit jäivät siltä osin pois, kun mustaa hevosta ei voinut ujuttaa kisaan keittiön kautta.