Kalan kotimaisuusaste on 2000-luvulla romahtanut

Vaasan hallinto-oikeuden tuore päätös tuo lisää kotimaista kalaa suomalaisten ruokapöytiin. Hallinto-oikeus linjasi, että miljoonaa kiloa pienemmissä hankkeissa ympäristölupaprosessi kuulemisineen riittää. Erillistä ympäristövaikutusten arviointia  ei tällöin tarvittaisi. Taustalla oli linjauksen hakeminen hallinto-oikeudelta, jotta ratkaisuissa keskityttäisiin ympäristövaikutuksiin eikä hallinnolliseen byrokratiaan.

Päätöksellä on merkittävä vaikutus koko kalankasvatukseen, jota pitkittyneet lupaprosessit ja hallintopäätösten päällekkäisyys rasittavat.

Kalan kotimaisuusaste on 2000-luvulla romahtanut. Enää alle 20 prosenttia suomalaisten ostamasta kalasta on kotimaista, mikä tällaisessa järvien ja merivesien suurvallassa on kyseenalaista vastuullisen ruoantuotannon ja -kulutuksen näkökulmasta.

Kotimaisella kalalla on hyvä maine, ja tutkimusten mukaan suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kotimaista kalaa. Kotimainen kasvatettu kala on myös ympäristö- ja ilmastoystävällinen valinta. Kala on rehutehokkuuden kannalta paras tapa tuottaa eläinproteiinia ja hiilijalanjälki on alhainen.

Itämeren ravinnekuormituksessa kalankasvatuksen osuus on marginaalinen, typen ja fosforin osalta 1-2 prosenttia. Itämeri-rehuilla voidaan kalankasvatuksen avulla jopa poistaa ravinteita Itämerestä. Alihyödynnetyt kilohaili ja silakka muuttuvat rehuna käytettynä näin halutuksi kirjoloheksi. Ratkaisu myös pienentää hiilijalanjälkeä, sillä merikasvatus ei tarvitse jatkuvaa energiantuotantoa.

WWF onkin suositellut Itämeri-rehulla kasvatetun kalan käyttöä omassa kalaoppaassaan.

Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet lisätä kalankasvatusta, kuten viime kesänä Valtioneuvoston sinetöimä Kotimaisen kalan edistämisohjelma linjasi. Kalankasvatuksen lisääminen on kuitenkin törmännyt ympäristöviranomaisten päätöksiin ja epäjohdonmukaiseen toimintaan.

Viranomaisten toiminnan vuoksi ei YVA-lain uudistuksessa tavoiteltu ennakoitavuus kala-alalla toteudu. Jokainen hanke vaatii runsaasti sekä yrityksen että viranomaisen resursseja ennakkoneuvotteluihin ja selvityksiin, mutta siitä huolimatta linjaukset joudutaan hakemaan valitusmenettelyjen kautta.

Kalankasvattajien teettämän konsulttiselvityksen mukaan näyttää myös siltä, että viranomaiset ovat suhtautuneet kalankasvatukseen tiukemmin kuin lihantuotantoon. 2019 alkaen ELY on velvoittanut ainakin kolmelta alle miljoonan kilon kalahankkeelta YVA-menettelyä, kun taas broilerintuotannossa ja sikaloissa YVA-lain määrittämästä em. rajasta on pidetty kiinni. Lihantuotannossa näyttää muodostuvan suuriakin tuotantoyksiköitä pala palalta alle lakirajan, ilman YVA-prosessin läpikäymistä.

Nordic Trout haki vuonna 2020 ympäristönsuojelulain mukaista lupaa kirjolohen kasvatuksen aloittamiseksi Selkämerellä Kaskisten edustalla. 950 000 kilon hanke myötäilee hyvin ympäristöviranomaisten linjauksia uusien hankkeiden sijoittamiseksi avomerelle. Alueella on Luonnonvarakeskuksen mukaan hyvät edellytykset kalankasvatukseen ja kansallisessa vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmassa sijainti on tunnistettu sopivaksi. Lisäksi Nordic Trout sitoutui käyttämään Itämeri-rehua.

Yritys investoi ympäristövaikutusten mallintamiseen parhaalla käytettävissä olevalla ja riippumattomalla tutkimustiedolla meren ekologiasta. Yhteistyökumppanina oli myös Suomen ympäristökeskus SYKE ja konsulttina Gaia Consulting, joka on toteuttanut useita selvityksiä vesien hyvää tilaa koskevan lainsäädännön vaatimuksista.

Edellä mainituista perusteista huolimatta YVA-lainsäädännön soveltamisesta päättävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vaati YVA-menettelyä.

Nordic Trout valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen. Ympäristölainsäädännön tulkintaan erikoistunut Vaasan hallinto-oikeus kumosikin ELY:n vaatimuksen ja katsoi ympäristölupahakemuksen riittäväksi menettelyksi, koska YVA ei tuottaisi siihen nähden enää lisäarvoa. Samalla hallinto-oikeus huomautti, että YVA-tarveharkinnalla ei ole tarkoitus korvata ympäristölupaharkintaa.

Vaasan hallinto-oikeuden päätös luokin uskoa investoimiseen ja merkitsee, että kalankasvattajat pääsevät samalle viivalle lihantuotannon kanssa ja ainakin hiukan lähemmäs ulkomaisia kilpailijoita. Toivottavasti tämä päätös auttaa muitakin alan toimijoita hakemaan ympäristölupia kasvatusta kestäville paikoille, kotimaisen kalan hyväksi.

Alf-Håkan Romar

toimitusjohtaja, Nordic Trout/Kalaneuvos