Kanavaratkaisut ovat erikoisuus

Rauman maankäytön suuri suunnitelma, uusi yleiskaava, on kypsynyt valmiiksi päätöksentekoon. Kypsyttely kesti kauan, seitsemän vuotta.

Matkan varrella kaavan tavoitevuosikin muuttui. Ensin tähdättiin vuoteen 2025, nyt vuoteen 2030.

Hyvää yleiskaavassa on se, että suuret linjat ovat selvillä ja muutama kiperä kysymys on löytänyt vastauksen.

Esimerkiksi sataman tulevaisuuden laajennusvaraus on selvä asia eikä päättäjien tarvitse enää siitä kiistellä. Suuntana on Järviluoto, jos tarvetta on. Satama ei levittäydy enempää pohjoiseen saaristoon.

Tärkeä palanen loksahti myös kohdalleen, kun satamatielle järjestyi uusi varaus. Vastarinta olisi nyt suuri, jos aiempi, läheltä Sinisaaren, Lonsin ja Talolan asuinalueita liipannut, linjaus olisi pysynyt kartalla. Yleiskaavan onneksi kumipyöräyhteys satamaan löytyi Sampaanalasta metsäteollisuuden maiden välistä.

Kompastuskiveksi voivat muodostua yleiskaavan esittelemät Vanha-Lahden ja Telakkarannan kanavaratkaisut, joita on vastustettu laajasti.

Niissä merellistä asumista luodaan keinotekoisesti eli kaivamalla. Kieltämättä ratkaisut ovat erikoisuuksia, joita Raumalla ei ole aiemmin nähty.

Ne ovat rohkeita ja ennakkoluulottomia. Siksi ne ovat myös mahdollisuus, joten toivoa sopii, etteivät poliitikot kanaviin kompastu.

Hyvä kysymys on, mistä muualta Raumalta voi löytää merellisen asumisen paikkoja? Iso osa rantaviivaa on varattuna teollisuudelle ja satamalle.

Loppuihin rantoihin ja saariin kajoaminen on poissuljettua. Petäjäs jätetään virkistysalueeksi, kuten oikein onkin. Jäljelle jää kovin vähän vaihtoehtoja.

Vähälle huomiolle on jäänyt eräs erityismaininnan arvoinen seikka, merellisyyteen liittyvä sekin. Yleiskaava korostaa Rauman pohjoisen saariston matkailukäyttöä ja luonnostelee uusia vaellusreittejä Reksaaren koillispuolelle sekä Nurmekseen.

Merellisyyttä yritetään siis tuoda entistä enemmän kaiken kansan ulottuville. Se on isompi ja arvokkaampi asia kuin harvojen ja valittujen asuinratkaisut, kanavilla tai ilman.