Kanervalta löperöä puhetta kokonaisturvallisuudesta

Länsi-Suomessa parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean puheenjohtaja Ilkka Kanerva käsitteli laajasti komitean työn alla olevia aiheita. Arkistokuva: Esa Urhonen

Länsi-Suomi-lehdessä parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean puheenjohtaja Ilkka Kanerva käsittelee laajasti komitean työn alla olevia aiheita. Otsikkoon on nostettu reservin koko, jota Kanerva pitää sopivana. Hänen mukaansa reservin kasvattaminen nykyisestä "menisi jo militarisoinnin puolelle".

Tekee mieli kysyä, eikö melkoista militarismia ole sekin, että Suomen 280 000-päinen reservi nykyisellään on suurempi kuin muilla Pohjoismailla yhteensä? Onneksi artikkelissa tuodaan tämän kautta esille, ettei kaikkia sukupuoleen katsomatta koskevalle asevelvollisuudelle ole tarvetta. Lisäksi asevelvollisuuden tai jo pelkästään kutsuntojen laajentaminen koskemaan koko ikäluokkaa söisi melkoisesti resursseja.

Kummallisen löperöjä ovat kuitenkin haastattelun kokonaisturvallisuutta ja siviilipalvelusta koskevat osat. Koska armeija on kertonut, ettei koko ikäluokan määräämiselle asepalvelukseen ole tarvetta, Kanerva maalailee kuinka "naisten aktiivisempi mukanaolo kokonaismaanpuolustuksessa voidaan jalostaa joksikin palvelumuodoksi". Täysin perustelematta jutussa väitetään myös monen todenneen, ettei siviilipalvelus nykyisellään ei palvele kokonaisturvallisuutta tarpeeksi.

Onko tämä näkemys peräisin toimittajalta itseltään vai Kanervalta, ei tule ilmi, sen enempää kuin se keitä nämä "monet" ovat. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ehkä puolustusministeriö ja muut sotilaalliset tahot, joilla ei pitäisi olla siviilipalvelusasioihin mitään sananvaltaa.

Tutkimustiedon valossa tällaiselle kokonaisturvallisuuspalvelukselle ei kuitenkaan ole tarvetta, huolimatta useista yrityksistä löytää sellaista. Esimerkiksi Siviilipalveluslain muutostarpeita selvittävä työryhmä totesi vuonna 2017, että siviilipalvelusvelvolliset voivat jo nykyisin suorittaa työpalvelun kokonaisturvallisuutta hyödyttävissä tehtävissä, eivätkä siviilipalvelusvelvollisia koskevat erilliset virka-apusäännökset ole tarkoituksenmukaisia.

Vuonna 2019 taas poikkihallinnollinen kokonaisturvallisuuselin Turvallisuuskomitea teetti selvityksen koko ikäluokalle suunnatun, asepalvelukselle vaihtoehtoisen kansalaispalveluksen mahdollisesta viranomaistarpeesta. Kuinka ollakaan, eri valtionhallinnon toimialoilta ei kokonaisturvallisuutta palvelevalle koulutukselle löytynyt tarvetta eikä oikein resurssejakaan. Näin vahvalla pohjalla ovat siis kaavailut kokonaisturvallisuussivarista ja Kanervan kaipaamasta "jostain palvelusmuodosta naisille".

Parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea on kieltämättä hankalassa paikassa. Komitean tehtävänannossa on nimittäin rajattu ulos ratkaisu, jolla päästäisiin kertaheitolla useimmista nykyjärjestelmän ongelmista, kuten ylimitoitetusta reservistä, sukupuolten epätasa-arvosta asepalveluksen suhteen sekä siviilipalvelukseen ja totaalikieltäytyjien kohteluun liittyvistä ihmisoikeusongelmista. Tämä ratkaisu on miesten yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen.

Aku Kervinen

Järjestökoordinaattori, Aseistakieltäytyjäliitto