Kansa lykkäisi hävittäjähankintoja

Kansalle eivät kelpaa mitkään keinot, jotka vahvistaisivat kuntataloutta. Näin todettiin Länsi-Suomen pääkirjoituksessa viime viikolla. Aiheena oli Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) teettämä tutkimus, jonka mukaan juuri minkäänlainen sopeuttaminen, karsiminen tai korottaminen ei tule kyseeseen, jos kansalta kysytään.

Ei kuntaliitoksille, ei kunnallisveron korotuksille, ei velan lisäämiselle, ei kunnan omaisuuden myynnille, ei palvelujen karsimiselle, ei ulkoistuksille, ei henkilökunnan irtisanomisille ja niin edelleen.

Korona näyttää opettaneen kuin Siperia konsanaan.

Samainen Kaks julkisti tuoreen kyselytutkimuksen, jossa kansalaisilta tiedusteltiin suhtautumista koronakriisin jälkeisiin talouden vakauttamis- ja sopeuttamistoimiin.

Tulokset yllättivät: kansalaisten enemmistö voisi vähintään hyväksyä kaikki kaksitoista esitettyä sopeutustoimea – vaikkei niitä kannattaisikaan.

Eniten ehdotonta vastustusta kohtasivat eläkeiän korottaminen ja eläkkeelle pääsyn hankaloittaminen, sosiaali- ja työttömyysetujen leikkaaminen sekä julkisten hyvinvointipalveluiden leikkaaminen.

Merkittävä havainto on, että vastaajien enemmistölle nämäkin kovat keinot kävisivät, jos (kun) jotain on ihan pakko tehdä.

Selvä enemmistö nielisi myös verojen ja maksujen korottamisen, lainanoton lisäämisen, vähennysten karsimisen sekä julkisen omaisuuden myynnin.

Kenties kansa sittenkin tietää.

Suosituimmiksi ratkaisuiksi tällaisissa kyselyissä nousevat usein vähemmän konkreettiset ja merkitykseltään vähäiset vaihtoehdot.

Kaksin kyselyssä sellaisia ovat hävittäjähankintojen lykkääminen, isojen julkisten hankintojen lykkääminen tai karsiminen sekä elinkeinoelämän tukien karsiminen.

Yleisellä tasolla voi tuntua, että esimerkiksi yritystuista voi varmaan nipistää. Leikkauskohteita onkin vaikeampi näyttää, sillä samalla menee yleensä työpaikkoja.

Kannatusta on erityisesti paikallisella sopimisella sekä työperäisen maahanmuuton edistämisellä. Nämä toimet hyväksyisi yli 70 prosenttia vastaajista.