Kansakunnan kaapin päälle tarvitaan uusia kasvoja

Ulkomaalaisten on vaikea, ellei peräti mahdoton, käsittää miten vuoden katsotuin televisio-ohjelma voi olla sellainen, jossa maan presidentti kättelee sisään jonottavia ihmisiä parin tunnin ajan.

| Päivitetty

Tämän ikäiselle suomalaiselle itsenäisyyspäivä tuo ensimmäisenä mieleen Linnan juhlat, tuon erikoisen kansallisen perinteemme.

Ulkomaalaisten on vaikea, ellei peräti mahdoton, käsittää miten vuoden katsotuin televisio-ohjelma voi olla sellainen, jossa maan presidentti kättelee sisään jonottavia ihmisiä parin tunnin ajan. Selostaja kertoo, kuka kukin on. Ja viime vuosina toinen selostaja on tohkeillut naisten puvuista.

Tänään Linnassa ei juhlita. Ensi vuonna taas, jos korona suo.

Linnan juhlat on tv-formaattina tökerö, mutta toimii. Kun vieraaksi kutsutut esitellään kaikelle kansalle, ja joitakin myös haastatellaan, tulee näppärästi nostettua framille, mitä kaikkea suomalaiset ovat saavuttaneet ja saaneet aikaiseksi.

Hehkutettavaa riittää. On niin paljon, mistä saamme olla ylpeitä.

Mikään maa ei ole täydellinen, mutta Suomi on kiistatta ihan parhaimmasta päästä.

Maanmainio karikatyristimme on viime aikoina ahkeroinut piirroksia sinivalkoisista sankareista. Teuvo Salminen on kokoamassa yhden sortin kansallisgalleriaa kirjan muotoon.

Tähän juhlapäivän spesiaaliin valitsin Salmisen uusista karikatyyreistä muutamia hahmoja, jotka on nostettu kansakunnan kaapin päälle.

Väinö Linnan jatkosotaromaanin elokuvaversioista yhden Yle näytti eilen, toisen tänään ja kolmannenkin vielä lähipäivinä.

Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmot ovat melkein kaikille suomalaisille tuttuja – samoin Aleksis Kiven luomat seitsemän veljestä.

Ensimmäinen suuri naiskirjailijamme Minna Canth oli merkittävä monella muullakin tavalla.

Vuoden hienoimpia hetkiä on juhannusaaton yö, kun mökkinaapurien ämyreistä kajahtaa Jean Sibeliuksen Finlandia. Se on sävelmistä suomalaisimpia.

Mutta hyvä suomalainen fiilis tulee siitäkin, kun seutukunnan oman pojan Daruden elektroninen tanssihitti Sandstorm alkaa säkättää vaikka futisstadionilla ulkomailla.

Kaapin päälle nostetaan uusia kasvoja, ja hyvä niin. Kyllä siellä tilaa riittää, eikä vanhoja tarvitse alas tuuppia.

Jalkapallomaajoukkueen upeita esityksiä katsoessa olen funtsinut suomalaisuuden monimuotoistumista.

Huuhkajatähdistä Lukas Hradecky syntyi Slovakiassa ja kasvoi Turussa. Glen Kamara syntyi Tampereella ja kasvoi Englannissa. Nicholas Hämäläinen syntyi ja kasvoikin USA:ssa.

Hämäläinen, Pyry Soiri ja Nikolai Alho eivät ole vaaleita viikinkejä.

EM-kisoihin selvinneessä maajoukkueessa on myös puolen tusinaa suomenruotsalaista. Heja, Finland!

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut