Kasvata paksumpi nahka on huono ohje

Kiusaamista on yritetty kitkeä kouluista jo vuosikymmenten ajan, tosissaan ja suunnitelmallisesti. Rikkaruohon tavoin ikävä ilmiö vain puskee pintaan kouluvuosi toisensa jälkeen.

Kiusaamisen havaitsemista vaikeuttaa ja siihen puuttumista hankaloittaa digitalisaatio. Kiusaaminen on siirtynyt osin nettiin, jossa se pääsee rehottamaan vapaammin.

Nettikiusaamista on kohdannut melkein puolet lapsista ja nuorista. Kyselyn 10–17-vuotiaista vastaajista 46 prosenttia ilmoitti tulleensa loukatuksi verkossa.

Vielä viime vuonna vastaava luku oli samassa MySafetyn tilaamassa tutkimuksessa 31 prosenttia.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Vanhemmat näyttävät lapsilleen huonoa mallia, sillä nettiviha on kasvanut kaikissa ikäryhmissä. Ihmisiä loukataan verkossa eniten heidän mielipiteidensä vuoksi, mutta usein myös ulkonäön, seksuaalisen suuntautumisen tai ammatin takia.

Eniten nettikiusaamista esiintyi Facebookissa. Tämä ei yllätä, sillä Facebook on edelleen laajimmassa käytössä oleva sosiaalisen median palvelu.

Vastaajat raportoivat kiusaamisesta kaikissa muissakin somekanavissa.

Tutkimuksen mukaan yhä useampi suomalainen yrittää olla reagoimatta loukkaaviin kommentteihin netissä.

Todella surullista, että apua ei haeta tai ei uskota, että apua on saatavilla. Paksumman nahan kasvattaminen ei ole ratkaisu nettikiusaamisen kitkemiseksi, kommentoi MySafetyn asiakkuus- ja markkinointijohtaja tiedotteessa.

Harvat loukatuksi tulleet tai kiusaamista nähneet ryhtyvät konkreettisiin toimenpiteisiin. Kuitenkin juuri niin pitäisi toimia.

Sanallinen sivallus voi sattua siinä missä nyrkin iskukin – ja jättää hitaasti paranevat arvet.

Nettikiusaaminen satuttaa, hävettää, aiheuttaa yksinäisyyden tunnetta, suututtaa, turhauttaa tai jopa johtaa masennukseen. Sellaisia tuntemuksia vastaajat kuvasivat.

Kiusaaminen herättää usein myös halun kostaa, mikä ylläpitää pahan puheen kierrettä.