Kasvisruoan suosio nousee

Kasvisruoasta on kehittynyt vääristynyt kuva. Ei kasvisruoka tarkoita pelkästään porkkanaa ja kesäkurpitsaa lautasella, vaan se on laaja käsite. On yleistä, että kasvissyöjien motiiveja epäillään, sillä aiheeseen ei ole tutustuttu tarpeeksi ja sitä kyseenalaistetaan.

Kasvissyöjä, joka on tunnettu myös nimellä vegetaristi, sekoitetaan usein vegaanin kanssa. Ero tässä on, että vegaanit eivät syö mitään eläinperäisiä tuotteita.

Kasvissyöjät eivät syö lihaa ollenkaan, mutta ruokavalioon kuuluu silti esimerkiksi maito ja munat.

Flexitaristit suosivat kasvisruokaa, vaikka syövät silloin tällöin lihaa. Käsitteitä on monia, ja on tärkeä ymmärtää ainakin niistä yleisimmät.

Yleisin kysymys, joka herää asian yhteydessä, on, mistä proteiinin saa. On useita kasviksia, joista saa tarpeeksi ravintoaineita, muun muassa proteiineja, rautaa ja vitamiineja. Tällaisia raaka-aineita ovat linssit, pavut, herneet, pähkinät ja erilaiset kasviproteiinit, joista yleisimpiä ovat kikherne- ja soijapapuvalmisteet.

Toinen kysymys on, miksi ylipäätään joku haluaisi vaihtaa lihan kasviproteiineihin. Tähän on tusina eri syitä, joista esimerkkejä ovat uskonto, halu olla ympäristöystävällinen tai saada monipuolisuutta ruokavalioon.

Entä jos haluan syödä lihaa?

Kasvisruoasta on tullut nouseva hitti varsinkin 2000-luvun alussa. On tiedossa, ettei ruokavalio sovi kaikille, eikä tarvitsekaan. Ruokavalion vaihtamisessa on aina kynnys muuttaa ruokalistaa ja tottumuksia sekä oppia saamaan kaikki tarvittavat ravintoaineet. Kasvisruokaa voi syödä, vaikka söisi myös liharuokaa. Ympäristöä voi auttaa syömällä kasvispainotteista ruokaa vaikka kerran tai pari viikossa.

Lihaa syövät käyttävät argumentteinaan kasvisruoan tyrkyttämistä ja ylimainostamista, mikä ei mielestäni pidä paikkaansa. Vaikka kasvisruoasta on tullut trendi, ja esimerkiksi monet somevaikuttajat ovat vaihtaneet kasvisruokavalioon, ei sen yleisyyden pitäisi olla haitaksi.

Aava Nyfors