Käteistä tarvitaan jatkossakin

Sirpakkasilmäiselle pikkumiehelle joutuu tahtomattaan aiheuttamaan pettymyksen, kun ei kykene ostamaan häneltä partiolaisten joulukalenteria.

Yhdenkään takin taskusta ei löydy riittävää määrää käteistä.

Ongelmaan törmää jatkuvasti. Kun ei ole niitä kolikoita tai ylipäätään käteistä rahaa. Kaikki on kortilla.

Näin pienten ja vähän isompien myyjäisten aikaan on törmätty yllättävään murheeseen. Vaihtokassa puuttuu, kun kolikoita joutuu kaivelemaan kuka mistäkin.

Käteisen käyttö on Suomessa radikaalisti viime vuosien aikana vähentynyt.

Erityisesti ikäihmisten ongelmista nostaa käteistä rahaa on keskusteltu pitkin Suomea.

Esiin on noussut tilanteita, joissa seniori-ikäinen on pihistänyt ruuastaan rahan noston pelossa.

Suomessa ei vielä suinkaan voida puhua käteisen kuolemasta, vaikka osasta pankkeja ei selvää rahaa ole saanut enää pitkään aikaan.

Viimeisimmän selvityksen mukaan kymmenisen prosenttia ihmisistä käyttää edelleen käteistä pääsääntöisenä maksuvälineenä.

Nyt ongelmaan on otettu kantaa Suomen Pankista.

Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki on korostanut, etteivät pankit voi ulkoistaa käteispalveluita pelkästään kauppojen hoidettavaksi.

Pankista muistutetaan, että niin kauan kun ihmisiä, jotka haluavat käyttää käteistä, sellainen mahdollisuus myös pitää olla. Digitaalisuutta pitää edistää, muttei peruspankkipalvelua kokonaan unohtaen.

Vaikka pankkiautomaattien määrää onkin vähennetty, löytyy sellainen kuitenkin kaupungissa kohtuullisen etäisyyden päästä.

Maaseudulla tilanne on toinen. On kuntia, joissa ei ole ensimmäistäkään pankkiautomaattia.

Ruotsissa käteisestä on luovuttu vielä Suomeakin ahkerammin.

Sielläkin muistutetaan setelien olevan edelleen käypä valuutta.

Naapurissa on jouduttu menemään lainsäädännön tielle. Siellä on tulossa voimaan laki, jonka mukaan pisin etäisyys mahdollisuuteen nostaa käteistä voi olla enintään 25 kilometriä.