Kauhuskenaario puhuttaa kauppaa

Kaupan liitto ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä Suomesta on hävinnyt yli 20 prosenttia vähittäiskaupoista, pahimmassa tapauksessa jopa 40 prosenttia. Suurin osa yrityskadosta kohdistuu erikoiskauppaan (LS 6.8.).

Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja totesi, että 40 prosenttia on kauhuskenaario, joka on mahdollinen jos kaikki menee pieleen.

Silti juuri tuo 40 prosenttia taisi iskostua vahvimmin uutisen lukeneiden mieliin. Että hyvänen aika, sehän on melkein puolet kaupoista.

Vähittäiskaupan myynti kasvaa edelleen, joskin enää hitaasti. Myynti keskittyy isompiin kauppoihin, ja valuu osittain nettiin.

Kaupassa ei enää ole itsestään selvää, että liikevaihdon kasvu luo työtä. Digitalisaatio ja automatisaatio mahdollistavat sekä kustannuskilpailun että asiakaspalvelun parantamisen, Kurjenoja sanoi.

Jos 40 prosenttia kaupoista todella katoaisi kymmenessä vuodessa, menetettäisiin Suomessa arviolta 25 000 kaupan alan työpaikkaa.

Ikävää tällaisessa kehityksessä olisi, että varsinkin erikoiskaupassa Suomesta uhkaa tulla yhä enemmän kansainvälisten ketjujen tai verkkokaupan jakelupää.

Tulevaisuus on sellainen, joksi se tehdään. Kaikki on kaupan alan toimijoiden omissa käsissä, kommentoi Motonetin yrittäjä Harri Broman Kauppalehdessä.

Bromanin mielestä suomalaisten on syytä katsoa peiliin, kun ruotsalaiset ja norjalaiset ketjut valtaavat markkinaa meillä.

Meidän pitää miettiä, miksi me emme pysty samaan. Suomessa on ihan pomminvarmasti yhtä fiksua porukkaa kuin Ruotsissa ja Norjassa, Broman sanoi.

Antautumismielialaa ei pidä lietsoa, todettiin Kalevan pääkirjoituksessa. Lehti tulkitsi Kaupan ennusteen hätähuudoksi ja muistutti, että kuluttajalla on päätösvaltaa.

Omilla valinnoilla ja ostokäyttäytymisellä voi vaikuttaa siihen, millainen palvelutarjonta on lähitulevaisuudessa omalla kotiseudulla.

”Kuluttaja voi vaikuttaa siihen, millainen palvelutarjonta säilyy omalla kotiseudulla.”