Kauppakeskuksen talouskytkösten tulee olla kaupunkilaisille läpinäkyviä

Kirjoittaja huomauttaa, että kauppakeskuksella on voimassa oleva rakennuslupa. Keskus voidaan rakentaa heti, kun hanke vaikuttaa taloudellisesti kannattavalta.
Kirjoittaja huomauttaa, että kauppakeskuksella on voimassa oleva rakennuslupa. Keskus voidaan rakentaa heti, kun hanke vaikuttaa taloudellisesti kannattavalta. Kuva: arkisto/Juha Sinisalo

Päätoimittaja Janne Rantanen sivusi kolumnissaan (LS 2.11.) Kanalin Länsirannalle suunnitellun kauppakeskuksen omistajuutta, josta on ollut epätietoisuutta niin kaupunkilaisten kuin jopa hankkeen hyväksyneiden kaupunginvaltuutettujen keskuudessa.

Kyseessä on Rauman kaupallisen keskustan lähivuosien tärkein ja myös kiistellyin hanke, jota ollaan rakentamassa maailmanperintökohteen suoja-alueelle. Sen taloudelliset vaikutukset ja kytkökset on syytä olla kaupunkilaisille läpinäkyviä. Hanke näkyy katukuvassa vielä vuosia keskeneräisenä.

Kymmenkunta vuotta sitten Rauman kaupunki ja rakennusyhtiö Skanska solmivat aluetta koskevan suunnitteluvaraussopimuksen. Vuonna 2015 allekirjoitettiin maankäyttösopimus, jossa sovittiin muun muassa tonttien luovutuksista sekä eri osapuolten velvoitteista.

Uusi kauppakeskus laajenisi yli vanhan Tarvontorin tontin, ulottuen aina matkakeskuksen linja-autokentän keskelle asti. Vanhan Sokoksen kiinteistön sekä matkakeskuksen tilalle tulisi kerrostaloja.

Syksyllä 2017 Skanska yllättäen luopui hankkeesta, jonka uudeksi omistajaksi ryhtyi turkulainen kiinteistösijoittaja Harri Lähteenmäki, joka on vahvistanut kirjallisesti osallisuutensa. Reale-konsernia hallinnut Lähteenmäki oli kovan luokan ammattilainen, kun taas asemakaavasta päättäneet raumalaiset luottamushenkilöt maallikoita. Seuranneet yrityskuviot ovat siksi herättäneet hämmennystä.

Tarvontorin omistanut Ganal Kehitys Oy lopetettiin, mutta samalla perustettiin uusi samanniminen yhtiö. Yleensä menettelyä käytetään luomaan vaikutelma, että mikään ei ole muuttunut. Skanskan entinen aluejohtaja Jari Pölönen siirtyi uuteen yhtiöön. Kun alueen asemakaava sai lainvoiman syksyllä 2018, Osuuskauppa Keulalta ostettiin kaavassa lisärakennusoikeutta saanut vanhan Sokoksen kiinteistö, Kiinteistö Oy Rauman Ostoskeskus.

Mikä merkitys yhtiökuviolla on? Reale-konsernin ns. kilpiyhtiö on ostanut kiinteistöt konsernilta saamallaan miljoonalainalla. Jos omavaraisuusasteeltaan negatiivinen ja ilman liikevaihtoa toimiva yhtiö joutuu vaikeuksiin, Reale-konsernilla säilyvät kiinteistöt, koska ne ovat lainan vakuutena.

Vuokralaisia hankkiva kiinteistökonsultti Realidea on nimien samankaltaisuudesta huolimatta puolestaan alihankintayhtiö.

”Ganal Kehitys Oy on sataprosenttisesti Reale Oy:n omistuksessa.”

Harri Lähteenmäki menehtyi vaikeaan sairauteen joulukuussa 2019 ja Reale-konsernin omistus siirtyi hänen omaisilleen. Tiedusteltaessa Ganal Kehitys Oy:n tämän hetken todellisia omistajia, hallituksen puheenjohtaja Leena Pennanen kertoi yhtiön olevan sataprosenttisesti Reale Oy:n omistuksessa.

Rauman kaupunki on toteuttamassa loppuun maankäyttösopimuksessa olevat omat velvoitteensa, kunnallistekniikan ja katualueet, joiden lopullinen kustannus lienee 4–5 miljoonaa euroa virkamiesarvion mukaan. Rakennusyhtiö Hartela on jo rakentamassa omalle tontilleen sovitut kaksi kerrostaloa.

Sen sijaan Kiinteistö Oy Rauman Ostoskeskukselle on Jari Pölösen pyynnöstä nyt myönnetty maankäyttösopimuksesta poiketen kaksi vuotta lisäaikaa ensimmäisen kerrostalon rakennusluvan hakemiseksi. Kauppakeskuksen on määrä olla valmis alkuvuonna 2023, mikä tuskin myöskään enää toteutuu.

Saman vuoden lopulla tulisi valmistua matkakeskus, jonka vuokralaiseksi kaupunki on sitoutunut. Maankäyttösopimuksen rikkomisesta ei ole määrätty erillistä sanktiota.

Unescolle toimitettavan uuden HIA-raportin tulee muun muassa arvioida kauppakeskushankkeen vaikutusta maailmanperintökohteen elinvoimaisuuteen. Uusi arvio tarvitaan jo muuttuneen kaupallisen tilanteen vuoksi, esimerkiksi Prismakeskus on laajentunut lähes suunnitellun kauppakeskuksen kokoiseksi.

Länsi-Suomen haastattelema yrittäjä (LS 10.10.) kertoi uuden kauppakeskuksen pudottaneen Porissa muiden myyntiä 20–25 prosenttia. Kävijätutkimuksen mukaan Vanhassa Raumassa vierailevat matkailijat tuovat paikkakunnalle vuosittain 46,5 miljoonaa euroa, joten tulonsiirto tulee olemaan miljoonia euroja. Hyvin tai huonosti suunniteltu kauppakeskus työllistää saman määrän ihmisiä.

Riku Räsänen on todennut, että ulkopuolinen omistaja ei ajattele raumalaisten etua vaan taloudellista etua. Huolimatta HIA-raportin lopputuloksesta, kauppakeskuksella on voimassa oleva rakennuslupa ja sen voi rakentaa korvausta vastaan Skanska, YIT, SRV tai mikä tahansa yhtiö heti, kun hanke on omistajansa arvion mukaan taloudellisesti kannattava.

Kari Kallonen

Journalisti ja tietokirjailija,

Vanha Rauma