Kaupungin pitäisi ostaa kauppakeskustontti takaisin

Kaupunginvaltuutettu leikkii kirjoituksessaan ajatuksella, että kauppakeskusta ei tule.
Kaupunginvaltuutettu leikkii kirjoituksessaan ajatuksella, että kauppakeskusta ei tule. Kuva: Juha Sinisalo

Rauman kaupallinen keskusta on myllerryksen alla. Monta vaihetta kokenut ja pitkään työstetty kauppakeskus tuntuu olevan koko ajan kauempana toteutumisesta. Väistämättä tulee mieleen ajatus, että olemme nyt umpikujassa.

En voi myöskään olla ajattelematta sitä, miten käy meidän ulkoilmakauppakeskuksen eli Vanhan Rauman, jos suuunniteltua kauppakeskusta ei tule.

Itse olen ollut kauppakeskuksen kannattaja juuri sen tuoman synergiaedun vanhan kaupungin kaupoille. Tämä kaupunki tarvitsee erityisesti erilaisia vaateliikkeitä ja nuorisoa houkuttelevia ketjuja, ja kauppakeskus on näille sopiva sijoittumispaikka.

Liian kaukana sijaitseva ostosparatiisi olisi kuolema Vanhalle Raumalle.

Leikitään hetki ajatuksella, että kauppakeskusta ei tule.

Meillä on iso tontti keskellä kaupunkia, joka ei ole kaupungin omaisuutta. Tyhjänä ammottava tontti on kiistämättä oleellisessa asemassa, kun mietitään Rauman kaupunkikeskustaa ja sen tulevaisuutta. Kaupungin pitäisi ostaa tontti takaisin itselleen ja tarkastella tontin käyttöä uudel- leen.

Kaavatyö oli pitkä ja raskas. Jos kaupunki rajoittaa tontin käyttömahdollisuuksia kaavalla, on sen velvollisuus osallistua keskusteluun alueen hyödyntämisessä.

”Miten käy Vanhan Rauman, jos suuunniteltua kauppakeskusta ei tule.”

Kaupunkikeskusta on muutakin kuin Tarvontorin tonttina tunnettu alue tai Vanha Rauma. Se on kokonaisuus. Itse määrittelisin kaupunkikeskustaksi market-alueen, Vanhan Rauman, Valtakadun, kanalinvarren aina pususillalle ja Karin kampukselle asti.

Peräänkuuluttaisin nyt aiempaa vahvempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken koskien sekä palveluita että toimintaa. Herättäisin myös keskustelua siitä, miten keskustan alueen eri toiminnot pelaavat yhteen.

Karin kampus toisella laidalla ja marketalue toisella. Siinä välissä ovat puistoalueet, kirjasto, matkailu- ja matkapalvelut sekä kaupat. Kulkeminen alueen sisällä ja sisälle pitää olla luanikasta ja opasteet selkeitä.

Houkutteleeko nykyinen Rauma yrityksiä sijoittumaan tänne tai tapahtumajärjestäjiä tuomaan toimintaansa meidän alueellemme? Me tarvitsemme kaupunkiorganisaatioon jonkun, joka etsii uusia tapahtumia, auttaa joustavasti tapahtumajärjestäjiä sekä kartoittaa tänne sijoittumista pohtivia yrityksiä.

Ei odoteta puhelimen soivan, vaan ollaan aktiivisia itse. Joitakin vuosia sitten meillä oli Rauma-isäntä, sopisivatko nämä työt hänelle?

Oleellinen asia Rauman kaupunkikeskustaa koskevassa keskustelussa on Unescon maailmanperintöstatus. Vanhaa Raumaa pidettiin yli 30 vuotta sitten esimerkkinä elävästä ja hyvin hoidetusta kaupunkikeskustasta.

Tämä valintakriteeri kannattaa pitää mielessä, on sitten päättäjä, asukas, kiinteistön omistaja, alueen yrittäjä tai kuntalainen. Meillä jokaisella on roolimme tuon Unesco-statuksen säilymisessä.

Koko keskustan alue vaatisi nyt siistimistä, ryhdistäytymistä ja yhteen hiileen puhaltamista.

Rikkaruohot ja roskat pois sekä kiinteistöt kuntoon. Kaupunki ei montaa kiinteistöä omista esimerkiksi Vanhasta Raumasta, mutta kaupunki voi omalla toiminnallaan tukea, ohjata ja neuvoa.

Näillä ajatuksin elokuuhun.

Sari Pettersson

kaupunginvaltuutettu (kok.)