Kaupungistuminen merkittävin metsäkadon aiheuttaja Euroopassa

Edellisen hallituksen aikaiset EU:n metsäkato- että ennallistamisasetukset sotivat vahvasti kansallista päätäntävaltaa ja omaisuuden suojaa vastaan. Takautuvana metsäkatoasetus on myös perustuslain vastainen. Lisäksi asetusten aiheuttamissa miljardilaskuissa ei ole huomioitu vaikutuksia arvonlisäykseen ja työllisyyteen metsäsektorilla yms.

Suomen metsistä ollaan tekemässä Euroopan suojelureservaattia, jonka kulut me maksamme itse. Näin varoitti jo edellisellä hallituskaudella nykyinen maa- ja metsätalousministeri Essayah. Suomelle muodostuu kustannuksia EU-jäsenvaltioista suhteessa eniten.

Asetukset paljastavat EU:n järkyttävän kaksinaismoralismin. Metsien käyttöä pyritään kontrolloimaan ja rajoittamaan niissä maissa, joissa se hoidetaan parhaiten. Rajaamalla metsäkatoasetus vuoteen 2021, siirretään haitta niille unionin maille, joissa metsää on vielä jäljellä raivattavaksi. Muut ovat jo metsänsä tuhonneet ennen vuotta 2021.

Metsäkadon juurisyyt eivät ole suomalaisilla nauta- ja lypsykarjatiloilla, vaan EU:n ulkopuolisilla öljypalmu- ja soijapaputiloilla. Metsäkadon syy Euroopassa ei tällä hetkellä ole enää pellonraivaaminen. Suomessa pelloiksi metsää raivataan enää alle 2 000 hehtaaria vuodessa.

Nykyään metsäkadon todellinen syy on kaupungistuminen. Sen takia menetetään noin 9 500 hehtaaria metsää vuosittain. Kaupunkien ja infrastruktuurin kehittäminen sekä rakentaminen ja teiden laajentaminen ovat maailmanlaajuisen metsäkadon kolmanneksi suurin syy.

Melkoinen kaksoisstandardi. Jos maatila haluaa kehittää ja laajentaa toimintaansa kaatamalla puita rakennusinvestointien alta, niin siitä voidaan rangaista laittamalla tilan tuotteet myyntikieltoon. Tämä tilanteessa, jossa ruokapula uhkaa maailmalla! Saman aikaisesti keskittämisellä kiihdytetään kaupungistumista, mikä todellisuudessa on suurin metsäkadon aiheuttaja Euroopassa.

Riitta Kuismanen

Puoluevaltuuston pj. (kd)