Kela-korvausten lopettaminen voi ajaa terveydenhuollon kysyntäkaaokseen

Kela-korvaukset yksityisestä hoidosta ja tutkimuksesta ovat parhaillaan puntarissa. Korvausten tarkoitus on ollut tulotasosta riippumatta mahdollistaa julkisen palvelun lisänä myös yksityisten terveyspalvelujen käyttöä. Tästä tarkoituksesta on vähitellen etäännytty ja potilaiden oma maksuosuus on nykyään korkea.

Vuonna 2019 yksityislääkärikäyntejä tehtiin yli 3,3 miljoonaa. Kela-korvaukset käynneistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista ja hoidoista olivat noin 94 miljoonaa euroa. Osuus terveydenhuollon noin 22 miljardin euron kustannuksista on häviävän pieni (0,4%). Kela-korvausten lakkauttamisesta vuodessa syntyvällä säästöllä rahoitettaisiin esimerkiksi Helsingin sote-palveluita vain noin kolmen viikon ajan.

Yksityissektori tarjoaa erittäin kustannusvaikuttavasti etenkin suoria avohoidon erikoislääkäripalveluita, joita on heikosti saatavilla julkisen sektorin kautta. Kela-korvausten poistaminen sitoisi yksityisten terveyspalvelujen käytön yhä enemmän maksukykyyn ja vakuutuksiin.

Kyselytutkimuksen perusteella (Nordic Healthcare Group 18.03.2020) on ilmeistä, että Kela-korvausten poistaminen lisäisi julkisen terveydenhuollon käyttöä. Paine kasvaisi jo valmiiksi aliresursoidussa ja virkavajeista kärsivässä järjestelmässä ja voisi ajaa sen entistä syvempiin vaikeuksiin. Tarve Kela-korvattua vastaanottoa kalliimpiin ostopalveluihin lisääntyisi.

Yksityissektori on tarkoituksenmukainen tarjotessaan julkissektoria tukevia ja täydentäviä palveluita. Terveydenhuollon kestävyys edellyttää Kela-korvausten säilyttämistä ja itse asiassa niiden nostamista ja kehittämistä vastaamaan palvelutarpeisiin paremmin. On ehdotettu esimerkiksi Kela-korvausten korottamista kohdennetusti kriisialoilla (esim. psykiatria, silmätaudit). Erilaisia korvausmalleja on jo aiemmin selvitelty hammaslääkärien taksoissa.

Kela-korvausten sijaan tarjotut palvelusetelit vaativat ensin arvion julkisessa terveydenhuollossa ja taipuvat huonosti nopeaan hoitoon hakeutumiseen. Transaktiokulut ovat selvästi suuremmat. Mahdollisuus palvelusetelin käyttöön riippuisi hyvinvointialueiden päätöksistä ja lääkäritarjonnasta sopimusyrityksissä. Koska isot toimijat hallitsevat palveluseteli- ja ostopalvelumarkkinoita, pienyritysten ja ammatinharjoittajien toimintamahdollisuudet voivat rajoittua pysyvästi.

Toistaiseksi Kela-korvausten vaihtoehdot kasvattaisivat kuluja kykenemättä tarjoamaan vapaavalintaista nopeaa hoitoon pääsyä. Selkeä aikalisä on tarpeen ja tilanteen kartoitus ajankohtaista vasta sitten, kun tulevien hyvinvointialueiden toiminta on vakiintunut. Muutokset kovin pian voivat johtaa ongelmiin, joihin on vaikea varautua.

Auli Juntumaa
Lääketieteen tohtori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Marko Määttä
Dosentti, lääketieteen tohtori, silmätautien erikoislääkäri