Keskusta uskalsi avata seuraavan oven

Suomen Keskusta on aloittanut nousun hetteiköstä yhdessä uuden johtajansa Katri Kulmunin kanssa. Keskustalaisuus oli liukumassa pois juuriltaan sanovat monet keskustalaiset, joiden kanssa olen jutellut paljon viime aikoina.

Eero Kinnunen, pitkänlinjan keskustavaikuttaja sanoi A-studion haastattelussa, että hänen tuttavistaan moni joutui pois kikyn takia ja jätti näin turhautuneena äänestämättä keskustaa. Pettymys Sipilän politiikkaan on ollut valtavaa. Nyt on Sipilä syrjässä ja entiset hallituspuolueet ovat tainnoksissa.

Juha Sipilä antoi satavuotta kestavän nuijan ja tunkin puheenjohtajalle. Niin, antoikin määrätietoiselle naiselle, joka on opiskellut Pietarissa ja ruotsinkielisessä koulussa ja hän taitaa ranskaakin.

Katri Kulmunia kannatettiin puoluekokouksessa paljon, vaikka hän on vähemmän tunnettu. Oli erittäin mykistävää seurata miten keskustalainen kansanvalta toimi ja heräsi kokouksessa henkiin. Parhaiten jäi mieleeni, että Kulmunia sanottiin ahkeraksi ja asioihin perehtyväksi.

Ennen äänestystä muuramelainen toimintaterapeutti Marianne Lukkarila kertoi A-studion haastattelussa, että keskusta tarvitsee nyt ihmenaista tai miestä, joka kuuntelee arjen sydämen ääniä ja tärkeää on, että puheenjohtajalla on poliittinen johtajuus. Niin kävi kuin Suomen kohtalonhetkissä: Keskusta sai nuoren ja innostuneen, omaperäisesti ja taitavasti puhuvan aatteellisen keskustalaisen, joka aikoo olla keskustan pitkäaikainen johtaja.

Mutta mitä Katri Kulmunille on tapahtunut senjälkeen kun hän oli ollut Sipilän hallituksen äänitorvena Helsingin Senaatitorilla? Hän on ollut siis kovan oikeistovirtauksen pyörteissä neljä vuotta. Ehkäpä hän tuli herätykseen siinä asiassa, että Suomea ei panna kuntoon toistamalla yhtä sitkeää mantraa ”kipeistä” päätöksistä eikä Suomi tule kuntoon sillä, että varastetaan julkisten työtekijöiden kukkarosta Suomen kilpailukyvyn hyväksi. Jokatapauksessa jälkiseurauksista maksaa ja korjaa nyt nykyinen Antti Rinteen hallitus.

Toinen merkittävä asia on, että Kulmuni on julkaissut 82-sivuisen pamfletin. Pamfletti on mielestäni erittäin vaikuttavaa luettavaa samoin hänen puheensa omista juuristaan. Vielä on paljon vanhaa sukupolvea jäljellä, jotka ovat joutuneet kitkemään myös kasvimaata ja repimään ruohoja. Vielä enemmän on maatalon tyttäriä ja poikia, jotka tekivät lapsena työtä sokerijuurikaspelloilla, joten samoilla juurilla ollaan.

Katri Kulmuni varmaankin tietämättään syvästi kosketti meitä entisiä maalaisapsia, joiden elämä ei ole ollut helppoa. Silloin ei ollut valmista tarjotinta päivähoitoon, koulutukseen, työhön eikä sosiaaliturvaan.

Kun A-studion juontajan Annika Damström kysyi Kulmunilta puheenjohtajatentissä Sipilän oikeistolaisesta politiikasta Kulmuni vastasi, että mielikuva heistä keskustalaisista ei saa olla, että ollaan pikkukokoomuslaisia, vähän vaaleanvihreitä taikka kevytversio perussuomalaisista. Hyvin selkeytetty. Suomen ja keskustan politiikka on pohjimmiltaan syvänvihreää järkipolitiikkaa.

Mielestäni maanviljelijöillä erityisesti on tärkeä paikkansa ympäristön ja metsän todellisina asiantuntijoina ja hoitajana. Lisäksi he osaavat ja panostavat peruselintarvikkeiden kuten lihan, maidon, munien ja leipäviljan sekä juuresten tuottamiseen. Molemmat puheenjohtajaehdokkaat unohtivat mainita heidät sillä puhe liukui helposti sipläläiseen mantraan yrittäjyydestä. Yrittäjien asiat kyllä korjataan helposti järkipäätöksillä mutta sitä ei yhtäkkiä korjata jos maa- ja metsätalous ajetaan alas ymmärtämättömällä politiikalla.

Katri Kulmuni on antanut erittäin hyvän vaikutelman itsestään viime lauantain puoluekokouksessa: Ryhdikäs, erittäin tyylikäs, hyväntuulinen, nuori ja selkeä puhetyyli. Tässä on vaihtoehto ja esimerkki nuorille äänestäjille, on vielä toivoa nukkuneille ja turhautuneelle vanhemmalle väelle. Keskustan puheenjohtaja Kulmuni on tehnyt ensimmäisen poliittisesti viisaan päätöksen: Mika Lintilä jatkaa valtiovarainministerinä. Kulmuni itse tähtää siis keskustan nousuun kuntavaaleissa ja tietenkin pääministeripuolueeksi eduskuntavaaleissa.

Tarja Pitkänen