Kiekkoliiga pitää avata uudelleen

Jääkiekko kiinnostaa edelleen suomalaisia. Leijonat on maan seuratuin joukkue. MM-finaali Suomi–Kanada on tämänkin vuoden katsotuin tv-lähetys Suomessa.

NHL on niin ikään kova juttu. Melkein kaikissa NHL-joukkueissa on suomalaispelaajia.

Lukko-kasvateista Antti Raanta jatkaa hienoa uraansa, Aleksi Saarela palasi Eurooppaan. Lukosta NHL:ään siirtyivät Kaapo Kähkönen, Ville Heinola ja Tarmo Reunanen.

Liiga on kotimaisista palloilusarjoista yhä ykkönen, mutta sen vetovoima hiipuu. Yleisömäärät olivat loivassa laskussa jo ennen koronaa.

Liiga ei ole entisenlainen valtakunnallinen puheenaihe. Paikallisesti omat joukkueet toki kiinnostavat. Sehän nähtiin viime keväänä Raumalla.

Persoonia kaivataan. Massasta erottuvat pelaajat saavat ihmiset kiinnostumaan ja lähtemään myös paikan päälle otteluita seuraamaan.

Maajoukkueesta tuttuja tähtiä näkee kotimaan sarjassa harvoin, sillä NHL:n lisäksi kovat palkat houkuttelevat paljon suomalaisia Venäjälle.

Pelaajapalkoissa Suomi häviää selvästi myös Sveitsille ja Ruotsille. Liigasta on tulossa kasvattajasarja.

Jääkiekon CHL, Mestarien liiga, antaa osviittaa Liigan nykyasemasta.

Suomen nelikosta TPS:n ja HIFK:n tie päättyi alkusarjaan, vain Lukko ja Tappara selvisivät cup-vaiheeseen. Ruotsista jatkoon meni viisi joukkuetta, Itävallan ylikansallisesta liigasta kolme.

CHL:n rankingissa Ruotsin, Sveitsin, Itävallan ja Saksan pääsarjat ovat Liigan edellä. Ranking lasketaan neljän viime kauden menestyksen mukaan.

Kuuman puheenaiheen Liiga saisi avaamalla Liigan ja vähentämällä joukkueiden määrää.

Parhaat vaihtoehdot ovat vanhastaan tutut kymmenen tai kaksitoista joukkuetta.

Nyt Liigaa pelaa viisitoista joukkuetta, eikä yksikään putoa. Tasoerot kasvavat ja loppukaudella monesta ottelusta puuttuu urheilullinen panos. Eikä vain Liigassa, vaan myös seuraavalla sarjatasolla Mestiksessä.

Mahdollisuus nousta ja pudota synnyttää urheiludraamaa, joka koskettaa ja puhuttaa.

Ja palauttaisi urheilun urheiluun, mikä kehittää pelaajia.