Kiitos terveydenhuollon henkilöstölle

Koronaviruspandemian huiput ovat osuneet suomessa huhtikuulle ja joulukuulle. Keväällä terveydenhuollossa tehtiin mittavia varautumistoimia, jotta koronaan sairastuneiden akuutti hoito olisi mahdollista. Kiireetöntä hoitoa siirrettiin ja voimavaroja kohdennettiin akuutisti sairaiden hoitoon. Terveydenhuoltomme kesti ensimmäisen aallon.

22.12. mennessä ilmoitettuja koronavirustapauksia on ollut 33 717 ja tautiin on kuollut 511 henkilöä. Sairaalahoidossa on ollut keskimäärin noin 100-200 henkilöä viikossa. Tehohoitojaksoja on ollut yhteensä 449 (16.12.) ja yksi jakso on kestänyt keskimäärin 12,7 vrk. 70% sairastuneista on parantunut täysin.

Työskentely terveydenhuollossa on ollut kuluneena syksynä erityisen raskasta. Koronapotilaiden lisäksi keväällä syntynyttä hoitovelkaa on jouduttu purkamaan samaan aikaan, kuin toinen aalto lisäsi jälleen potilasmääriä sairaaloissa. Koronavirukseen sairastuneiden hoidon lisäksi varotoimet ja testaus ovat työllistäneet kaikkia terveydenhuollossa työskenteleviä.

Kaikkia potilaita on syksystä saakka hoidettu tehostettuja varotoimia noudattaen, jolloin pelkästään työntekijän suojautumiseen kuluu aikaa noin 10 minuuttia potilasta kohden. Pienetkin hengitystieoireet ovat estäneet työnteon ja poissaoloja töistä on syksyllä voinut olla tavanomaista enemmän. Työtä tekeviä käsiä on siis ollut vähemmän ja aikaa työn tekemiseen on kulunut varotoimien vuoksi enemmän. Työskentely suojavaatteissa on raskasta ja tukalaa, eikä aikaa työn tauottamiseen ole ollut riittävästi.

Terveydenhuolto toimii tiiviinä moniammatillisena yhteistyönä. Esimerkiksi lisääntynyt leikkaustoiminta lisää työtä prosessin kaikissa vaiheissa, niin vuodeosastohoidossa kuin kuntoutuksessakin. Leikkausjonojen purkaminen ja keväällä peruuntuneiden kiireettömien hoitoaikojen kasautuminen syksylle on johtanut tilanteeseen, jossa poikkeavan suurta työkuormaa on jouduttu purkamaan vajaalla henkilöstöllä. Lisäksi varotoimet ovat syöneet aikaa potilastyöstä ja tehneet työstä fyysisesti kuormittavampaa. Pelko tartunnasta, kiire ja yhteiskunnallinen tilanne ovat lisänneet työn psykososiaalista kuormitusta.

Kentältä tulleiden yhteydenottojen perusteella potilasjonojen purkamiseen ei ole järjestetty riittävästi työvoimaa, eikä varotoimien aiheuttamaa lisäajan tarvetta ole huomioitu töiden aikataulutuksessa. Toimintaa on kuukausien ajan leimannut kiire, epävarmuus, huoli ja riittämättömyyden tunne. Henkilöstö on useissa työyksiköissä kokenut, ettei heidän tekemäänsä työtä arvosteta, eikä koronaviruksen aiheuttamaa kuormitusta ymmärretä.

Suomen Fysioterapeutit ry haluaa osaltaan kiittää jokaista terveydenhuollon ammattilaista arvokkaasta työstä vuoden 2020 kriisissä. Tärkeää olisi nyt kohdentaa valtion kunnille myöntämiä koronatukia riittävästi terveydenhuollon työmäärän keventämiseen. Henkilöstön hyvinvoinnista on huolehdittava aiempaa paremmin, jos haluamme kestää pandemian kolmannen aallon.

Juho Korpi

kehittämisasiantuntija, Suomen Fysioterapeutit ry