Kipsinlevitys pelloille on karhunpalvelus viljelijälle ja ympäristölle

J.K. Paasikiven mukaan tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

Luonto on biologisilla prosesseillaan rakentanut vuosituhanten kuluessa ohuen vain 20 cm syvän ruokamultakerroksen, joka mahdollistaa maan viljelyn. Sen keskeinen rakenneosa on humus, joka sitoo ravinteita ja vettä 100 kertaa enemmän kuin ympäröivä mineraalimaa ylläpitäen maan pieneliötoimintaa ja hyvää rakennetta..

Nykyinen väkilannoitteisiin ja kemikaaleihin perustuva viljely on 70 vuodessa hävittänyt jo puolet pellon kasvukunnon luovasta humuksesta. Se on totaalinen katastrofi, jota ei näytä ymmärrettävän.

Kurssin muutoksen sijasta tätä tuhon kierrettä halutaan nyt ylläpitää Ely-keskusten maksamalla peltojen kipsikäsittelyllä koko rannikkovyöhykkeellä. Se antaa viljelijöille valheellisen signaalin, että viljelytapaa ei tarvitse korjata.

”Kipsillä pystytään vähentämään vesistöihin päätyvää fosfori- ja kiintoaineskuormaa noin 50 prosenttia. Kipsin vaikutus kestää viitisen vuotta.” Tämä kipsihanke ei siis edes yritä väittää, että se katkaisisi vesistöjen rehevöitymisen ja peltojen tuhon kierteen vaan ainoastaan hidastaa sitä.

Älyllisen epärehellisyyden kukkanen on väite, että ”Kotimainen kipsi suojelee vesistöjä kiertotalouden hengessä”. Norjalainen lannoitejätti Yara tuottaa Siilinjärvellä valtavan kipsijätevuoren ja sen Uudenkaupungin tehdas valmistaa fosforiväkilannoitetta viljelijöille. Fosforista kasvit pystyvät käyttämään vain pienen osan, loppu jää huuhtoutumaan. Tämän osittaiseksi estämiseksi kipsijäte siis levitetään pelloille.

Hanketta voi verrata hölmöläisten täkinpidennykseen. Tämä näennäispuuhastelu on hölmöyden ohella kuitenkin vahingollista sekä viljelijöille että vesistöille. Yara on kehittänyt Ely-keskusten maksaman rahastusautomaatin. Käsittelyhän on uusittava viiden vuoden välein!

Ainoa kestävä ratkaisu on viljelytavan muuttaminen takaisin kestäväksi. Vain monipuolinen maan omiin biologisiin prosesseihin perustuva viljely palauttaa maan viljavuuden ja ylläpitää sitä. Paras menetelmä tähän on hyvä luomuviljely.

Seppo Lohtaja

luomukonkari, Turku