Kirkkoherralla joka aamu pienempi seurakunta

Kirkon jäsenmäärä laskee hitaasti, mutta varmasti. Suomalaisista vajaat 68 prosenttia on evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen. Kirkon oman ennusteen mukaan kymmenen vuoden päästä kirkkoon kuuluu 59 prosenttia suomalaisista.

Raumalla kirkkoon kuuluu noin 75 prosenttia asukkaista, alueemme muissa kunnissa reilut 80 prosenttia.

Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla on vielä kuntia, joissa 90 prosenttia asukkaista kuuluu kirkkoon. Helsingissä jäseniä on nippa nappa puolet väestä.

Joka ikinen aamu seurakuntamme on pienempi kuin eilen. Menetämme yli tuhat jäsentä vuodessa, ja näin on jatkunut jo pitkään, kertoi Malmin kirkkoherra Heikki Arikka Turun piispanvaalin ensimmäisessä paneelissa.

Hänen seurakuntansa on Suomen suurimpia, edelleen reilusti yli 50 000 jäsentä ja satakunta työntekijää.

Alueemme piispaksi pyrkivä Arikka pitää selvänä, että sama jäsenkato on edessä täälläkin. Hänen mielestään kirkon pitää mennä ihmisten luokse ja osoittaa merkityksensä.

Rakenteita on muutettava, kirkolla ei ole varaa elää kuin ennen, sanoi myös toinen piispaehdokas, hiippakuntadekaani Mari Leppänen.

Isompana kysymyksenä hän pitää toiminnallista ja hengellistä murrosta. Hänen mukaansa aika edellyttää vuorovaikutusta ja keskustelua. Leppänen kääntäisi kirkon uuteen asentoon. Emme voi enää tulla ylhäältä, hän linjasi.

Ulos kohtaamaan ihmisiä ja lunastamaan paikkansa yhteiskunnassa kirkon veisi myös kolmas piispaehdokas, turkulainen kirkkoherra Jouni Lehikoinen.

Hänen mielestään kirkon pitää uskaltaa olla kirkko. Sellaiset kirkot kuihtuvat, joissa Jeesus jää kakkosviulun soittajaksi, hän näkee.

Neljäs ehdokas, porilainen kirkkoherra Kaisa Huhtala, pitää pelkästään hyvänä asiana, ettei kirkon asema ole itsestäänselvyys. Se pakottaa miettimään mitä varten kirkko on maailmassa, sen olemusta ja sanomaa.

Jäsenkatoa Huhtala pyrkisi hillitsemäään yhteisöllisyydellä, kohtaamisella ja verkostoitumalla.