Kirkkoherrapaneeli oli vain kurkistus

Seurakuntalaiset pääsivät tällä viikolla kurkistamaan radion ja netin kautta, minkänäköiset ja -oloiset ihmiset ovat kiinnostuneita Rauman kirkkoherran virasta.

Ihan mukava mahdollisuus. Osaa seurakuntalaisista kuitenkin kismittää, että vaalipaneeli kyllä järjestetään mutta ei itse vaalia.

Raumalla kirkkovaltuusto päättää, kenestä tulee seuraava kirkkoherra. Näin on Turun tuomiokapituli määrännyt.

Suora kirkkoherranvaali piristäisi kyllä seurakunnan ympärillä käytävää keskustelua. Tulisi kannanottoja eri ehdokkaiden puolesta ja pohdintaa siitä, minkälaisena seurakunta halutaan nähdä tulevaisuudessa. Välillinen vaali väkisinkin laimentaa tätä keskustelua.

Yleisölle paneeli oli vain kurkistus ehdokkaisiin. Katsojan ja kuulijan on vaikea yhden paneelin perusteella tehdä henkilöistä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Paneelissa ei näkynyt suuria eroja ehdokkaiden välillä asiakysymyksissä. Irtiotot eivät oikeastaan kannatakaan, koska koko yleisöä ei tarvitse voittaa puolelleen.

Riittää, kun saa taakseen enemmistön 33 ihmisestä. Oli siis parempi keskittyä vakuuttamaan valitsijat hakijahaastattelussa.

Kun päätöksenteon aika tulee, ainakin päättäjien tietomäärä hakijoista on varsin korkealla tasolla.

Hakijat on ensin haastateltu jo joulukuussa tuomiokapitulissa. Sen jälkeen kapituli on laatinut jokaisesta ehdokkaasta oman arviointilausuntonsa.

Alkuviikolla hakijat haastateltiin vielä Raumalla. Seuraavaksi ovat soveltuvuustutkimukset sekä kirkkovaltuuston iltakoulu, jossa valinnasta keskustellaan. Prosessi on varsin perinpohjainen.

Sen on syytä ollakin, sillä Rauman seurakunta on suuri seurakunta. Työntekijöitä on noin sata. Suuren työpaikan johtajaa ei pidä valita hatarin tiedoin.

Usein tässä yhteydessä esiin nostettu pointti on sekin, että eivät kaupunkilaiset myöskään valitse kaupunginjohtajaa. Totta. Pormestarimalli on erikseen.

”Välillinen vaali väkisinkin laimentaa keskustelua.”