Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuus jäi Raumalla 12,4 prosenttiin, mikä on hyvin lähellä valtakunnallista keskiarvoa.
Äänestysprosentti laski Raumalla reilut kaksi prosenttiyksikköä vuoden 2018 kirkkovaaleista. Koko maassa pudotus oli melkein yhtä suuri.
Aktiivisuudessa on suuria alueellisia eroja. Isommissa kaupungeissa prosentit jäivät kymmenen paikkeille, pienemmissä seurakunnissa osallistuttiin paremmin.
Näin myös meidän seudulla. Pyhärannassa ja Säkylä-Köyliössä päästiin noin 25 prosenttiin. Raumaa lukuun ottamatta prosentit osuivat haarukkaan 16–19.
Kokemus oli valttia. Kirkon viestinnän ennakkotiedon mukaan kirkkovaltuustoihin valittujen keski-ikä on 57 vuotta.
Rauman uusista valtuutetuista yli kolmasosa on eläkeläisiä. Määrä kasvaa nelivuotiskauden kuluessa.
Rauman vaalitulosta voi tulkita niin, että uurnille lähteneet seurakuntalaiset antoivat vahvan luottamuslauseen päättäjille.
Kaikki päättyvällä kaudella avainpaikoilla olleet luottamushenkilöt menivät kirkkaasti läpi vaaleissa. Pois lukien he, jotka eivät enää ehdolle lähteneet.
Kun vielä lisätään, että kärkinimet olivat pitkälti samoja myös vuoden 2018 vaaleissa, voi väittää, etteivät äänestäjät ilmaisseet erityisen vahvaa halua suuriin muutoksiin.
Uusia kasvoja kirkkovaltuustoon toki tuli toistakymmentä.
Puoluepoliittiset suhteet eivät Rauman kirkkovaltuustossa myöskään olennaisesti muuttuneet.
Kotiseurakunta-ehdokaslista (kokoomus) menetti yhden paikan, demarit voitti yhden. Kumpikin sai yhdeksän valtuustopaikkaa.
Yhteinen seurakuntamme-listalta meni läpi viisitoista ehdokasta kuten viimeksi. Tällä listalla ovat edustettuina muut puolueet. Esimerkiksi Rauman ääniharava Lasse Sulo on keskustalainen.
”Kaikki avainpaikoilla Raumalla olleet luottamushenkilöt menivät kirkkaasti läpi seurakuntavaaleissa”